Virhon Helmi Länsi-Uudellamaalla vuonna 2025
Hankkeen tausta ja tavoitteet
Virhon Länsi-Uudenmaan rannikkoalueen Helmi-hankkeen tarkoituksena oli virtavesieliöyhteisöjen palauttaminen ihmistoiminnan voimakkaasti muuttamiin Länsi-Uudenmaan jokiin ja puroihin. Tätä tarkoitusta toteutettiin kiveämällä jokien ja purojen virta-alueita ja soraistamalla niihin vaelluskaloille paremmin toimivia lisääntymisalueita.
Länsi-Uudenmaan virtavesien kalakannat ovat erittäin uhanalaisia, eikä vesistöjen pienialaiset elinympäristöt pysty kannattelemaan kalojen luonnollista elinkiertoa. Uusien lisääntymisalueiden kunnostamiselle oli ja edelleen on tarve. Erityistä huomiota hankkeessa kiinnitettiin kalojen elinympäristön laajentamiseen rakentamalla useilla koskialueilla ja hidasvirtaisemmilla osuuksilla. Tavoitteena oli vesistöjen virtavesieliöstön ja -kalojen elinpiirin laajeneminen näille alueille. Kannan voimistumisen myötä syntyneet vuosiluokista osa siirtyy syönnösvaellukselle merialueelle ja nousee takaisin kunnostetuille lisääntymisalueille.
Hankkeen rahoitus
Hankkeen rahoitus tuli pääosiltaan Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta vuosille 2021-2030. Hanke oli Kunta- ja Järjestö Helmi, jossa Länsi-Uudenmaan kunnat ja alueella toimivat järjestöt osallistuvat hankerahoitukseen.
Vuonna 2025 Länsi-Uudeltamaalta Virhon Helmi-hankkeen rahoittamiseen osallistuivat Inkoo ja Kirkkonummi. Järjestöistä hanketta tuki Inkoon ja Siuntion Ympäristöyhdistys ry. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry rahoitti vastasi osasta omarahoituksesta.
Lohjan Seudun ympäristöyhdistys ry. osallistui hankkeeseen talkoiden järjestäjänä erityisen menestyksellisesti.
Hankkeen tulokset
Hanke teki vuonna 2025 korjaus- ja lisätöitä vuosina 2022-24 kunnostetuilla virta-alueilla. Lisäkunnostuksilla laajennettiin kutusoraikkoja ja varmistettiin suojakivikkojen riittävyys poikasille, sekä kasvatettiin virtauksia puroa kaventamalla. Nopea virtaus estää soraikkojen hiekoittumista ja ylläpitää niiden huokoista rakennetta.
Uusia kohteita, joita aiemmin ei ole Virhon Helmi-hankkeissa kunnostettu oli kolme. Yhteensä kunnostuksia tehtiin kahdeksalla eri kohteella. Kohdekohtaiset tulokset esitetään uusien kutusoraikkojen arvioituna pinta-alana ja kohteiden pituutena ns. purometreinä. Yhteenveto tuloksista on esitetty kokoomataulukossa alempana (taulukko 1).
Inkoo, Ingarskilanjoki
Knutsin virta. Alueelle rakennettiin poikasten suoja-alueet. Vuonna 2024 alueelta poistettu järviruokokasvusto hävitti suuren osan poikasten suojapaikoista koskesta. Alue kivettiin poikasten suojaksi vuonna 2025. Suuri osa työstä tehtiin talkootapahtumissa.
Kirkkonummi
Eestinkylänjoen vuonna 2024 aloitettu lisäkunnostus tehtiin valmiiksi jokaisella neljällä kohteella. Yhtä kohdetta muotoiltiin uudelleen ja poistettiin sen padotusvaikutus.
Luomanpuroon tehtiin uusia kutu-alueita soraistamalla. Kivetön virta-alue on tunnetusti harmaahaikaran saalistusvesiä. Aluetta kivettiin sekä uudella kivimateriaalilla, että siirtämällä vanhoja kiviä rannalta takaisin uomaan.
Siuntio
Lempans I kunnostus. Lempans oli vuoden 2025 suurin kunnostus. Alueella kunnostettiin viisi uutta koskea/ virtaa kiveämällä ja soraistamalla. Jokainen viidestä kohteesta oli resurssien käytöltä suurempi kuin muut kunnostetut kohteet. Lempansin virta-alueilla myös talkoiltiin.
Palonummenpuroa kunnostettiin puhdistamalla soraikkoja useana talkoopäivänä. Työ tehtiin Siuntion Aleksis Kiven koulun kouluprojektina usean koululuokan toimesta.
Lohja
Asemanpellonpuron (Munkkaanojan sivuhaara) kunnostus. Puroa soraistetiin kahden sillan alapuolella ja poistetiin ylimmän tierummun nousuestevaikutus allastamalla. Työt tehtiin täysin talkoovoimin. Lisäksi puroon siirrettiin viime vuodesta jääneet sorat.
Kruotinojan latvaa soraistettiin ja ojaan laitettiin pieni määrä kiviainesta.
Munkkaanojan kunnostus. Munkkaanojalla toteutettiin korjauskunnostus viidelle virta-alueelle Veijolan maasillan eteläpuolella.
Munkkaanojan yksityisen luonnonsuojelualueen vuonna 2024 kesken jäänyt alue saatettiin loppuun keväällä 2025 pidetyissä talkoissa.
Hankkeen toteutumattomat kohteet
Inkoo, Inkoonjoki
Inkoonjoen Kryckelstjärnin puro todettiin erehdyksessä nimetyksi kohteeksi. Nimetön puro, joka oli suunniteltu kunnostettavaksi ei saanut kaikilta maanomistajilta suostumusta.
Piggbäckenin yläosalla suunniteltiin puron perkauksen jälkien korjaus palauttamalla rantakiviä veteen ja alueen avaaminen. Tämä jäi hankkeessa tekemättä urakoitsijan siirryttyä toisaalle, eikä uutta toimijaa saatu tilalle.
Inkoo, Ingarskilanjoki
Klevbackan kosken niska suunniteltiin pidennettäväksi. Alueelle saatiiin maanomistajan suostumus vain suullisena, mikä vaikutti kohteen kunnostuksesta luopumiseen.
Kocksbybäckenin alaosan soraistusta ei selvitetty enää vuonna 2025, sillä puron kunnostuksesta jouduttiin luopumaan maanomistajan vastustuksen takia jo vuonna 2024.
Kirkkonummi, Kvarnbyån
Eestinkylänjoen Kvarnbyån haaran kunnostaminen Överbyn kalatien alapuolisella alueella ei onnistunut, sillä maanomistajaan ei saatu yhteyttä. Maanomistaja oli kieltäytynyt osallistumasta Helmi-hankkeeseen myös vuonna 2022.
Siuntion Kvarnbybäckenin latva-alueen kunnostus jäi tekemättä lähinnä käytännön syistä. Alueen soraistus olisi ollut kohteena vaatimaton. Se kuitenkin sopisi hyvin paikallisten projektiksi.
Kartassa sinisellä merkityt kohteet toteutuivat suunnitellusti. Ruskealla merkityt ovat toteutuneita vaihtoehtoisia kohteita ja vihreä vuonna 2025 loppuun saatettu kohde.
Käytetyt resurssit ja saadut tulokset
Hankkeen käyttämät resurssit ovat konetyötunnit, ja materiaalikustannukset sekä talkootyötunnit kohteissa. Raportissa resurssit on rajattu materiaalin käyttöön ja tehtyyn talkootyöhön, ja ne on eritelty kohteittain. Konetyö- tai materiaalikustannuksia ei raportissa esitetä. Tulokset on esitetty kiviaineksen käytön perusteella arvioidut uusien soraikkojen ja poikaskivikkojen alat sekä kunnostetut purometrit.
Hankkeen virtavesikunnostukset
Inkoon Ingarskilanjoki, Knutsin virta
Knutsin virran ala-osalla oli vain suuria kiviä. Poikasten suojakivet puuttuivat täysin. Epäkohtaa korjattiin alla olevien kuvien seulanpääkivellä ja välppäkivellä, joka nostettiin joen itärannalta talkoissa jokeen sijoitettavaksi.
Knutsin talkoot
Talkoot järjestettiin syyskuussa kolmena perättäisenä sunnuntaina. Talkoista tiedotettiin laajasti ympäri Länsi-Uuttamaata, Inkoossa, Siuntiossa ja Kirkkonummea. Lisäksi tieto jaettiin Virhon Facebook-sivuilla. Talkoisiin osallistui yhteensä 12 miestä ja naista pääasiassa Karjaalta ja Kirkkonummelta.
Seulanpääkivet ovat enintään kolmen nyrkin kokoisia, ja niiden kerroksellisuus joessa on tavoitteena. Toimiva poikaskivikko saadaan aikaan heittelemällä kivet sinne tänne jokeen. Välppäkivet ovat kooltaan merkittävästi suurempia. Suurimpia välppäkiviä kannettiin ja vieritettiin joen pohjalle mm. seulanpään kivien päälle. Osa nostettiin keskikynnyksen niskalle. Näin saatiin yläpuolista vedenpintaa hieman nostettua ja yläpuolinen soraikko toimivammaksi.
| Knutsin virta | Tonnia / h. | Poikaskivikko |
| Välppäkivi (t.) | 14 | |
| Seulanpääkivi (t.) | 14 | |
| Kunnostettu poikasalue | 100 m2 | |
| Talkoot h. | 36 |
Kirkkonummi
Eestinkylänjoen lisäkunnostus
Eestinkylänjoen vuonna -22 kunnostettuja virta-alueita parannettiin viimevuonna itsepuhdistuviksi jokea kaventamalla ja alueiden virtausta kiihdyttämällä. Työ jäi kesken ja mm. kavennusten niska-alueet jäivät vajaaksi ja tekemättä. Syynä tähän oli säätila, jonka takia kivikuormia ei saatu riittävästi joen varteen. Vuonna 2025 alueelle tuotiin tarvittava määrä kiviainesta jokaiselle neljälle kohteelle.
Eestinkylänjoen talkoot
Ensimmäisellä Estbyån kohteella (ensimmäinen kuva) pidetyissä talkoissa varmistettiin kohteessa olevien sammalkivien koskemattomuus. Talkoot pidettiin rajatulle joukolle.
Talkoissa virtausta pidennettiin niskan nostolla. Vanhaa soraikkoa muotoiltiin mm. tasoittamalla vanha kutukumpu ja kaventamalla sen ala-osa. Lisäksi virta-alueen alaosa sai lisää erikokoista poikaskiveä.
| Eestinkylänjoki | h/ tonnia | Purometriä / Kutualue m2 |
| Kutusora | 14 | 48 m2 |
| Kiviaines | 25 | 13 m |
| Talkootunnit | 3 | |
Luomanpuron kunnostus
Kirkkonummen Luoman läpi virtaava Viträskin laskupuro kulkee pientalovaltaisessa ympäristössä ja laskee mereen Espoonlahteen. Puroon on rautatien yläpuolelle tehty yksityinen kalatie, joka ohittaa vanhat patorakenteet. Kalatie laskee patoaltaasta. Purossa on ollut taimenkanta, joka sittemmin on kadonnut. Puroon on sittemmin siirretty useampi kymmen erikokoista kalaa Espoon Gumbölenjoesta kalatien sortumisen jälkeen vuonna 2023. Vuonna 2025 kalatiellä tehtyjen havaintojen perusteella noin 20 cm taimenia on laskeutunut alaspäin merta kohden.
Luomanpuron kunnostuskohde on metsäinen alue ja lähes luonnontilassa olevaa koskialuetta, jossa elää taimenten lisäksi myös rapuja. Luoman Kyläyhdistys ry on kunnostanut puroa vuonna 2024. Yhdistyksellä on suunnitelma kunnostaa tierumpuja joen yläosalla. Kunnostetun alueen yläpuolella VPK:n kohdalla puroa on kuitenkin joskus perattu ja kivet nostettu rannalle. Tierummun alle nostettiin koneella kivet ja soraa. Virho kunnosti puroa talkoissa VPK:n rakennusta vastapäätä
Luomanpuron talkoot
Luomanpuron talkoot järjestettiin kyläyhdistyksen ja Virhon yhteistyönä. Kyläyhdistys pyysi paikallisia talkoolaisia, ja Virho ilmoitti talkoista omalla some-alustallaan. Yhteensä talkopäivään osallistui 14 miestä ja naista. Talkoissa tehtiin soraikot ja muotoiltiin virta-alue. Lisäksi poistettiin virran tuoma rytö. Suuret kivet pyöritettiin jokeen ja asetettin paikoilleen. Kunnostusalueella siirrettiin sora useita kuutioita alaspäin.
| Luomanpuro | Tonnia / h. | m2 |
| Kivet | 14 | 8 |
| Sora | 14 | 48 |
| Talkootunnit | 57 |
Siuntion kunnostuskohteet
Lempanså I
Lempansinjoen (Lempanså) kivimateriaali tuotiin joelle talvella. Talven -25 erityispiirteenä oli vähälumisuus ja lämpimät säät. Yhtäjaksoista pakkaskautta kesti hieman yli viikon. Erittäin lyhyt pakkasjakso riitti jäädyttämään pellot routakerrokseen, joka kesti kuorma-auton lastipainon.
Kolmelle alimmalle kohteelle ajettiin yhteensä 20 rekkakuormaa kivimateriaalia. Yksi kuormista oli seulanpääkiveä, jolla saatiin tehtyä tie traktorille yläpuoliselle alueelle. Lempansin ylemmille kohteille ajettiin yhteensä 30 traktorin lavakuormaa ennen kuin sää lämpeni ja maa petti renkaiden alta.
Lempansån luonteesta
Joki virtaa alivirtaaman aikana pienenä tasaisena purona, joka runsas sateisena kautena ja lumen sulaessa täyttyy nopeasti ääriään myöten. Joki on voinut tulvia Ängsdalin sillan alueella, mutta tulva ei ole jäänyt pelloille, vaan on siirtynyt nopeasti takaisin syvään uomaan.
Vedenpinnan korkeuden merkittävien vaihtelujen (uoma täyttyy ja tyhjenee nopeasti) vuoksi joen korkeat penkereet ovat eroosiolle alttiita. Erityisesti kesäaikaiset veden pintaa voimakkaasti nostavat sateet vaivaavat kuivuneita penkereitä aiheuttaen niissä sortumia. Uoma on huomattavan syvä. Syvyys vaihteli 20-50 cm välillä. Vain muutamassa kohtaa joki oli 70 senttiä syvä. Lempansån kunnostus aloitettiin poikkeuksellisesti jo huhtikuussa. Konetyö kesti yhteensä noin 3 viikkoa ja kohteita viimeisteltiin kesäkuussa käsityönä.
Kuvat Lempansån ensimmäiseltä kohteelta ennen kunnostusta.
Lempans I: Ensimmäinen koski
Ensimmäisiä kohteita, 1 ja 2, varten tuotiin kivimateriaalia yhteensä noin 200 tonnia. Lempansån ensimmäisessä kohteesssa kunnostettiin noin 30 metriä pitkä koski, jonka yläpuolelle rakennettiin laaja kutusoraikko. Kosken alapuolelle tuotiin runsaasti poikaskiveä, jolla virta-alue piteni merkittävästi. Poikaskivikot antavat yläpuolisilla soraikoilla kuoriutuville kalanpoikasille tärkeän suoja-alueen mahdollisilta pedoilta.
Lempans I: Toinen virta-alue
Toiselle alueelle tehtiin kaksi suunnilleen yhtä pitkää soraikkoa, ja niska-alueet. Poikaskivikko rakennettiin alueiden välille. Lempans 2. kohde muodostaa n. 25 metriä pitkän rauhallisen virta-alueen, jonka soraikkojen päälle tuli muutama maisemakivi.
Lempans I: 3. virta-alue
Lempans 3 on neljän tiosistaan erillisen soraikon muodostama virta-alue. Soraikot rakennettiin niska-alueineen ja poikaskivikkoineen. Kohteessa käytettiin n. 190 tonnia kiveä ja ylijäänyttä likaantunutta materiaalia kuljetettiin alueen 1 poikaskivikon tekemiseen.
Kolmosalueen kunnostukset viimeisteltiin Hilti Suomen talkoissa. 10 talkoolaista kivesivät niska-alueet ja muotoilivat ne käsin. Lisäksi he soraistivat ylimmät virta-alueet muutamalla kuutiolla soraa, joka oli varta vasten talkoisiin varattu.
Lempans I: Neljäs koski
Neljäs Lempansin alueista on 40 metriä pitkä monimuotoinen koski- ja virta-alue, jonne rakennettiin neljä soraikkoa koko joen leveydeltä. Koskessa on vain yksi varsinainen niska, muut kiveykset toimivat kynnyksinä, jotka korkeamman veden aikana nostavat pintaan kuohuja ja pitävät soran paikallaan. Kiviä käytettiin osuudella runsaasti, ja ne muodostavat keskiveden korkeudella hienon jokialueen. Niskalle tuotiin kaksi suurta kiveä, jotka näkyivät joessa vielä pintakivinä, kun muut kivet peittyvät veden alle. Kivet löytyivät lähimetsästä.
Lempans I: Viides koskialue
Viimeinen Lempansån kunnostetuista alueista on lähellä lehtojensuojelualueen rajaa. Alue tehtiin kahdessa osassa, joiden väliin jäi syvempi kuoppa. Keskikuoppaan nostettiin suuri metsäkivi. Ennen kunnostusta uoma oli runsaan korteikon mataloittama. Vain keskellä kulki vapaa virta.
Kuvan alempaa kynnystä viimeistellessä ilmestyi kivien keskelle Lempansån taimen, joka hetken päästä jatkoi matkaa alas kohti neljättä koskea.
| Nimi | Lempans 1 ja 2 | Lempans 3 | Lempans 4 | Lempans 5 | Yhteensä |
| Kiviaineskäyttö tonnia. | 210 | 180 | 200 | 100 | 690 t. |
| Kosken/virranpituus m. | 61 | 21 | 45 | 29 | 156 m. |
| Kutusoraikojen koko m2 | 97 | 91 | 118 | 46 | 292 m2 |
| Talkoot | 6 | 30 | 7,5 | 43,5 h. |
Palonummenpuron korjaus
Siuntion aseman- läpi virtaavaa Palonummenpuroa putsattiin talkoissa hiekoittuneita soraikkoja. Puron yläosa ns. moottoriradan alue oli pahasti tukkeutunut yläpuoliselta rautatien korjaushankkeen takia. Työmaalta oli puroon päässyt runsaasti soraikot peittävää ja niitä pahasti tukkinutta hiekkaa.
Puron soraikkoja piti pestä ja tehtävään sopi hienosti koululuokat, joilla oli lähiympäristö- ja vesistöprojektinsa. Kolmena päivänä puroa kunnostivat innokkaat oppilasluokat omilla välineillään ja opettajien valvonnassa. Projektia veti Siuntion kouluun palkattu ympäristökasvattaja Virhon hankevastaavan opastuksella. Virho toi erityisiä soraikkojen putsaamiseen tarkoitettuja soraporia oppilaiden käyttöön ja kokeiltavaksi. Omina välineinä heillä oli muoviämpärit, joilla kuohkeutetusta sorasta saatiin hiekka pestyä. Luokkien koko vaihteli ja kerrallaan purokunnostukseen osallistui yhtenä päivänä noin 20 koululaista valvojineen. Päätyön tehneiden oppilaiden ohella purotalkoisiin osallistuivat myös aikuiset. Yhteensä kolmen päivän talkootunneiksi tuli 18 h.
Lohja
Asemanpellonpuron talkookunnostus
Asemanpellonpurolle tuotiin kaksi traktorikuormaa soraa uusia soraikkoja varten ja yksi kivikuorma tierummun alapuolelle nousuesteen poistamiseksi talkootyönä. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistyksen talkooporukka osallistui pidettyihin talkoisiin kolmena perättäisenä torstaina. Lisäksi purolle aikaisemmin vuonna 2024 tuodut sorat talkoiltiin puroon.
Kivillä talkoolaiset rakensivat kolmialtaisen kynnysrakennelman veden pinnan nostamiseksi rumpujen tasolle. Kynnykset tehtiin erittäin vähävetiseen puroon, eikä sen toimivuutta voitu todentaa ilman vettä. Kynnysaltaisiin avattiin jälkikäteen varotoimena alivirtaamauomat. Kynnyksen toimintaa tarkkaillaan ja sen korkeus on säädettävissä. Kolmantena talkooiltana tutustuttiin myös Munkkaanojan kutualueisiin Veijolassa.
| Asemapellonpuro | ||
| Sora | 10 t | 30 m2 |
| Kiviaines | 10 t | Nousuestevaikutus vähentynyt |
| Soraistetut purometrit | 50 m | |
| Talkootunnit | 3 kertaa | 117 h |
Kruotinojan soraistus
Kruotinoja on Munkkaanojan latvavesiä. Kunnostetulle alueelle ajettiin 5 tonnia seulanpääkiveä ja 5 tonnia soraa. Alueelle tehtiin 6 soraikkoa erittäin pieneen, mutta kirkasvetiseen latvapuroon. Purossa näkyi kaloja ennen soraistusta.
Munkkaanoja, yksityinen luonnonsuojelualue
Keväällä -25 puroon nostettiin kaikki vuoden -24 talkoista rannalle jäänyt kiviaines ja sora.
Kivillä kavennettiin puroa, eli tehtiin suisteita ohjaaman virtausta kapeammaksi. Näin kasvatettiin virtausnopeutta. Lisäksi soraikkoja jatkettiin. Munkkaanojan talkoisiin osallistui kaksi henkilöä. Kivet ja sora siirrettiin jokeen kokonaan yhteensä 6 tunnin aikana. Yhteensä valmistui 6 m2 soraikkoa, ja uusi poikaskivikko.
| Munkkaanoja | h. | m2 |
| Soraikkoa | 6 | |
| Talkoot | 6 h. |
Munkkaanojan lisäkunnostus
Munkkaanojalle Veijolan sillan alapuolelle lisättiin kiviä ja soraa viidelle eri kohteelle. Lisäkivillä korjattiin virta-alueita ja niiden virtausnopeuksia.
| Munkkaanoja | h/ tonnia | Purometriä / Kutualue m2 |
| Kutusora | 10 | 30 |
| Kiviaines | 10 | 5 |
| Talkootunnit | 7 |
Hankeviestintä
Virho viesti hankkeesta somealustallaan aktiivisesti. Erityisesti talkootoiminnasta kerrottiin Virhon Facebook-sivuilla. Yleensä hanketta koskevan postauksen hashtagina oli #Helmiohjelma. Virhon oman viestinnän lisäksi Lohjan ympäristöyhdistys ja Luoman Kyläyhdistys ry. julkaisivat tiedotteita paikallisista talkookunnostuksista. Näistä on julkaistu myös lehtijuttuja Lohjalla. Esimerkiksi Lohjan Seutu julkaisi ison jutun Asemapellonpuron talkoista, jotka onnistuivat erittäin hyvin. Luomanpuron Helmi-hankkeen viimeinen kunnostus sai paikallista julkisuutta Kirkkonummen Sanomissa.
Hankkeen vaikutukset ja vaikuttavuus
Hankkeella vaikutetaan virtavesikalojen esiintymiseen jokaisella kunnostuskohteella. Virtavesikunnostus tuottaa uutta ja parantaa vanhaa elinympäristöä ja lisää näin ympäristön monimuotoisuutta. Esimerkiksi soraistusten on todettu vaikuttavan merkittävästi vesihyönteisten määriin puroissa.
Hankkeen tulosten seuranta sähkökoekalastuksilla ja kututarkkailuissa
Vaelluskalojen palautumista hankkeen kunnostamille alueille on seurattu LUKE:n sekä ELY:n tilaamilla sähkökoekalastuksilla. ELY tilasi vuoden 2025 sähkökoekalastukset Eestinkylänjoen vesistöalueelle ja Siuntionjoen vesistöalueelle.
Hankkeeseen suoraan liittyvät ELY:n tilaamat sähkökoekalastukset tehtiin lokakuun 15. päivään mennessä Eestinkylänjoen vesistössä (Jerikonmäki, Jolkbynjoki, Ytterkurk, Korsobäcken), sekä Siuntionjoen vesistöalueella Munkkaanojalla ja Lempansilla. Näistä kolme kohdetta on kunnostettu Virhon Helmi-2025 hankkeessa. Hankkeessa tehtyjen kunnostusten vaikuttavuudesta esimerkiksi meritaimenen elinalueiden laajentumisesta saadaan tietoa koekalastuksen julkaisun jälkeen.
Kututarkkailussa selvitetään emokalojen nousua kutualueilleen, ja soraikkojen sopivuutta lisääntymisalueiksi. Tarkkailun onnistumisen kannalta merkityksellistä on virtaaman määrä ja veden kirkkaus. Suurella virtaamalla vesi on sameaa ja näkyvyys on olematon, jolloin havaintojen tekeminen kutevista pareista on sattumanvaraista. Toisaalta liian pieni virtaama ei nosta kutukaloja jokiin. Hankkeen kohteilta kutevia kaloja ja niiden kutukumpuja l. kutupesiä seurattiin lokakuussa. Näin ollen myös niiden raportointi jäi tämän julkaisun ulkopuolelle.
Tulosten pysyvyys ja hyödyntäminen
Virhon on elinympäristökunnostusten hyödyntämisen mahdollistaja. Merestä nousevat vaelluskalat ovat yleensä suojeltuja, eikä niitä voi hyödyntää esimerkiksi kalastamalla. Virho on nostanut asiaa www-sivuillaan aktiivisesti esille. Palautettuja virta-alueita voi sen sijaan hyödyntää tekemällä retkiä niiden varteen ja tutkia purojen eliöstöjä. Tätä hyödyntävät alueen ympäristöjärjestöt omassa toiminnassaan.
Retket, joilla seurataan kalojen nousua kutualueilleen ovat suosittuja ja niiden kiinnostavuus on merkittävästi kasvanut mahdollisuuksien lisääntyessä. Jotkut asiasta eniten innostuneet seuraavat purojen pienpoikasten määriä keväisin ja niiden liikkeitä puroissa. Joki- ja puronvarret ovat jokaisen lähestyttävissä ja hyödynnettävissä tarkkailuun ja seurantaan.
Virhon eliöympäristökunnostusten kestävyyttä voidaan tarkastella soraistusten pysyvyydellä ja niiden toimivuudella. Soraikkojen tulisi pysyä puhtaina myös alivesivirtaamilla. Mikäli näin ei ole, on mahdollista, että soraikko rakennettu väärään paikkaan tai liian pieneen virtaamaan. Hydrologiset olosuhteet ja niiden muutokset vaikuttavat. Mitä äärevimpiä esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä johtuvat muutokset ovat, sitä vaikeampaa on arvioida elinympäristökunnostusten kestävyyttä.
Suositukset tulevia hankkeita varten
Hankkeen rahoitus päättyi vuoteen 2025. Rahoituksen päättymisen syynä ovat Suomen hallituksessa päätetyt säästöt valtiontalouden tasapainottamiseksi. Suosituksena voidaan virtavesikunnostusten jatkaminen Länsi-Uudellamaalla myös seuraavina vuosina.
Valuma-alueet lähestymistapana sekä ihmisten osallistaminen ympäristöstä huolehtimiseen on tapa jatkaa Virtavesien hoitoyhdistyksen työtä ja löytää uusia alueita ehkä myös kunnostettavaksi.
Yhteenveto
Hanke kunnosti vuonna 2025 yhteensä kahdeksalla kohteella eri puolilla Länsi-Uuttamaata. Osa kohteista käsitti useita kunnostusaloja. Suurin kohteista ollut Lempans I alue Siuntiossa sisälsi 5 koskea, joista jokaisen materiaalitarve oli isompi kuin muilla hankekohteilla yhteensä. Raporttia kirjoitettaessa ei sähkökoekalastuksia ole tehty. Lokakuussa -25 valmistuvat sähkökalastustulokset kirjataan sähkökoekalastusrekisteriin, jossa ne ovat nähtävillä.
