Mustapuro

Jäähallinkoski, talvi 2016

Itä-Helsingissä virtaavan Mustapuron pääuoman ja merkittävien latvahaarojen pituus on 5,5 kilometriä. Pääuoma on käytännössä koko matkaltaan perattu ja oikaistu. Puro on merkittävän lähdevaikutteinen. Perimätieto kertoo vesistössä olleen taimenta mahdollisesti vielä 1960-luvulla. Hauet nousevat merestä kudulle puroon, jopa Kehä 1:n ylävirran puolelle. Alla olevan videon kuvasi Arttu Ekholm. Muita purossa eläviä kaloja ovat mm. kymmenpiikki ja kolmipiikki.


Mustapuron pääuoma saa alkunsa tienvarsiojina Mikaelin kirkon liepeillä Kontulassa. Kirkon ja Helsingin Yhteislyseon alueella purossa on laajat kasvustot ojatädykettä. Kasvin uhanalaisuusluokitus Suomessa on silmälläpidettävä. Puron merkittävimmät sivuhaarat ovat välittömästi Kehä 1:n ylävirran ja alavirran puolella, joissa kristallinkirkasta vettä tulee puroon rakennettuja putkia pitkin. Myllypuron jäähallin vieressä on osin avouomassa kulkeva sivuhaara, josta vesi kulkee puroon vuonna 2019 rakennetun tulva-/ laskeutusaltaan kautta. Sivuhaaroissakin on ympärivuotinen vesitys lähteisyyden ansiosta. Alavirran alueella puro kulkee Itäväylän ali ja Marjaniemen siirtolapuutarhan läpi sekä laskee mereen Vartiokylänlahteen Roihuvuoressa.

Lähdepurot eivät jäädy kokonaan kovilla talvipakkasilla. Jäätyminen erityisesti koskialueilla alkaa kivien pinnoilta. Virtavesien jääkansi suojaa taimenen mätiä, hyönteisiä ja kasveja hyydejäältä, eli uoman vedenalaisista osista alkavalta jäätymiseltä. Hyydejää on tyypillistä tukinuittoa ja kuivatusta varten peratuille sekä säännöstellyille joille ja puroille. Se usein aiheuttaa hyydepatoja ja vesistöjen tulvimista.

Mustapuroon Virho aloitti taimenen kotiuttamisen istuttamalla  4 000 vastakuoriutunutta poikasta vuonna 2007. Vastakuoriutuneita taimenia istutettiin myös vuonna 2008 ja kalanviljelylaitoksella hedelmöitettyä mätiä 2009. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, nykyisin Luonnonvarakeskus (Luke), tutkijat sähkökoekalastivat Helsingin kaupungin kunnostamaa koskea Itäväylän pohjoispuolella lokakuussa 2009. Tutkimuskalastuksessa saatiin hyväkuntoisia taimenen samana vuonna kuorituneita poikasia, eli nollikkaita, joita oli keskimäärin taimen neliöllä. Todennäköisesti kalat olivat peräisin samana keväänä koskeen istutetusta mädistä. Loka-marraskuun vaihteessa myös tehtiin havaintoja taimenen kudusta. Puroon ilmestyi useampia kutukuoppia ja paikallisten koiraiden lisäksi havaittiin taskulampun valossa mahdollisesti merestä noussut kookkaampi taimenemo.

Tutkimuskalastuksessa Mustapurolta syksylla 2020 saatu taimenen samana vuonna syntynyt poikanen eli nollikas

Alun perin Mustapurolla oli tarkoitus jatkaa kotiutusistutuksia vielä vuonna 2010, koska lisääntymisikäisiä naaraita ei uskottu vielä löytyvän. Syksyn 2009 iloisten kutuhavaintojen perusteella Mustapuron istutuksista kuitenkin toistaiseksi luovuttiin, jotta taimenen luontaisen lisääntymisen perusteella tapahtuvaa paluumuuttoa vesistöön voitaisiin paremmin seurata. Vuosituhannen toisella vuosikymmenellä taimenkanta hiukan vahvistui luontaisella lisääntymisellä vuosittaisella merkittävällä vaihtelulla. Puron elinolosuhteiden pysyessä suotuisina 2020-luvun alussa oli odotettavissa edelleen jatkuva positiivinen muutos lisääntymisikäisten kalojen määrän kasvun ja vuosittain tehtyjen kunnostusten johdosta. Merkkejä parantuvasta taimenkannasta saatiin syksyllä 2020. Taimenen kutupesiä purosta löytyi noin 10 kappaletta, joka on enemmän kuin koskaan kotiutusistusten aloittamisen jälkeen.

IMG_5377


Kalakantoja edistää kalojen kulun helpottuminen meren ja puron välillä. Kulkumahdollisuudet merkittävästi paranivat Helsingin kaupungin päätettyä jatkaa verkkokalastuskieltoa vuoden loppuun Vartiokylänlahdella vuodesta 2020 alkaen. Aiemmin Vartiokylänlahden verkkokalastuskielto loppui syyskuun viimeiseen päivään häiriten merestä puroon kudulle mahdollisesti nousevia taimenia. Kaupungin päätöksen perusteella lahdella jatkossa harjoitettava verkkokalastus käytännössä on kuhan talvikauden kalastusta. Harrastuskalastajien mukaan lahdella on merkittävästi kuhaa, mutta se on varsin pienikokoista.
Mustapurossa on nähty yksittäisiä merestä kudulle nousseita taimenia. Alla olevassa videossa Päiväkoti Puotilan kohdalle syksyllä 2018 kutenut noin 65 cm pitkä Larissa-taimen. Videon kuvasi Lari Kilpijärvi.


Taimenkanta varmasti on kärsinyt kutualueiden peittymisestä hiekkaan ja hiekoitussepeliin, jota puroon edelleen tulee sitä monin paikoin reunustavilta ulkoiluväyliltä. Puron ylävirran alueiden 2010-luvun suurista maanrakennustöistä Vartiokylän ja Myllypuron alueilta jatkossa todennäköisesti ajautuu vähemmän puron kutusoraikkoja ja muita huokoisia eliöiden ja kasvien elinympäristöjä tukkivaa hiekkaa ja muuta kiintoainesta. Suurimpia riskejä kaupunkipurojen vedenlaadulle sekä vesiuoman monimuotoisuudelle elinympäristönä ovat maanrakennustöistä ja maalämpökaivojen porausvesistä puroon päätyvien kiintoainepäästöjen lisääntyminen sekä veden fysikaalisen ja hygieenisen laadun voimakas heikkeneminen muiden lyhytaikaisten orgaanisten tai synteettisten aineiden päästöjen vuoski. Vuonna 2018 puron vesi värjäytyi siniseksi yläosissa tapahtuneen päästön seurauksena. Tähän liittyneitä kalakuolemia todettiin ainakin yläosissa.

Mustapuron kalakuolema, toukokuu 2022. Kuvassa 2+- ja 3+-ikäisiä taimenia.

Mustapuro onkin merkittävästi kärsinyt huonosta hygienisestä laadusta. Laboratoriomittauksissa purosta on löytynyt merkittäviä määriä uloste- ja todennäköisesti pesuvesiperäisiä bakteereja. Mahdollisesti nämä ovat vaikuttaneet Mustapuron taimenkannan merkittävään pienenemiseen vuosina 2022-2023. Toukokuussa 2022 purosta löytyi useita kuolleita eri-ikäisiä taimenia. Syksyn 2022 tutkimuskalastuksissa löytyi aiempaa vähemmän ja syksyllä 2023 ei enää lainkaan taimenia Luonnonvarakeskuksen puron tutkimuskalastuksen vakiokoealalta.

Taimenen kutupesä Päiväkoti Puotilan viereissä. Naaras kaivaa kutukuopan ja lopuksi peittelee koiraan hedelmöittämän mädin soran alle. Mustapurolla taimenen kutu on loka-marraskuussa. Poikaset kuoriutuvat ja kaivautuvat esiin soran seasta huhti-toukokuussa.

Elinympäristönsä laadun indikaatiolajina taimenen esiintyvyys ja sen muutoksen trendi hyvin kuvaavat Mustapuronkin ekologista ja fysiologista tilaa. Uoman rakenteen ja muodon laadun parantamiseen, eli hydromorfologisen tilan parantamiseen vuosien mittaan on kiinnitetty runsaasti huomiota. Yksi merkittävimmistä muutoksista toteutui Raidejokerin rakentamisen yhteydessä Varikkotien ylävirran puoleisen jättömaan ali kulkevan rumpuputken korvaamisella avouomalla vuonna 2020. Puron suhteellinen koskipinta-ala ja eri eliöiden ja kasvien elinympäristöt kasvoivat merkittävästi. Raide-Jokeri myös istutti kotimaisia puulajeja kosken ranta-alueille. Mustapuron ranta-alueilla esiintyy runsaasti eri vieraskasvilajeja, joita paikalliset asukkaat kiitettävästi kitkevätkin. 2020-luvun ongelmat ja todennäköisesti sitä edeltävinäkin vuosina jätevesipäästöt ovat olleet raskaita ja kohtalokkaitakin puron eliöille.

Säännöllisesti purossa tavattavien kalalajien kolmi- ja kymmenpiikkien ohella Mustapurolla elää runsaasti muita eläinlajeja. Hetken rauhallisella odottelulla voi nähdä vesimyyrän uivan purossa tai lumikon kulkemassa kivillä ja siltojen rakenteissa. Hyvällä tuurilla voi nähdä purolaaksoa kulkureittinään hyödyntävän saukon. Puronvarren lintulajisto on runsas. Heinäsorsapoikueita nähdään säännöllisesti. Syyskesällä koreat tiklit syövät ohdakkeiden siemeniä Helsingin kaupungin hoitamilla luonnonniityillä.

Tikli syö takiaisen siemeniä puron varressa Myllypuron liikuntapuistossa syyskuussa 2021

Kanahaukka lentelee ja ruokailee puroa reunustavissa metsissä ja palokärki huutelee puiden välejä lennellessään. Kahlaajat pyydystävät hyönteisiä Myllypuron jäähallin viereisellä tulva-altaalla. Kuningaskalastajia purolla talvehtii jokavuotisesti pyydystäen kaloja jäätymättömillä koskialueilla. Kuningaskalastajan toimia tulee seurata rauhallisesti usean kymmenen metrin etäisyydeltä. Erittäin arkana lintuna se tarvitsee saalistusrauhan pysyäkseen hengissä talven kriittisinä kuukausina.

Kuningaskalastajan pärjääminen alueella edellyttää uoman yli kurottavia puuvartisia kasveja, joilta lintu saalistaa puron kaloja. Tulvasuojelun tarkoituksessa tulisikin erittäin harkiten harventaa puron ylittäviä puuvartisia kasveja ja harvennettaessa jättää puunrunkoja maatumaan purovarteen hyönteisten, sammalien ja jäkälien kasvualustaksi ja edelleen muiden lajien ravinnoksi. Tulvat ovat osa vesistöjen ja rantojen luontaista prosessia, johon luonnolla on sopeuma. Tulvasuojelussa tulisi tarkasti harkita ja ymmärtää millä alueilla asumiselle haitallista tulvimista saattaa esiintyä pudotuskorkeutta sisältävissä puro- ja jokiuomissa ja kohdistaa tulvasuojelun tämän mukaisesti. Helsinki tuhosi äärimmäisen uhanalaisen kuningaskalastajan puron – Kaupunki | HS.fi
Puuvartisten kasvien kaatamisella tulvasuojelunkin tarkoituksessa saattaa myös mennä lapsi pesuveden mukana. Puuvartisten kasvien varjostaessa purouomaa, mm. palpakot ja osmankäämi eivät pääse kasvamaan purouomaan ja padottamaan vedenvirtausta.

Mustapuron kuningaskalastaja kuvattuna kiikarin läpi talvella 2018

Puron eläin- ja kasvilajien elinolosuhteita edistämistä jatketaan yhteistyössä Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan, ammatillisten oppilaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa puroveden hygieniseen tilaan saataessa parannus.