Mustapuro

Jäähallinkoski, talvi 2016Itä-Helsingissä virtaavan Mustapuron pääuoman ja merkittävien latvahaarojen pituus on 5,5 kilometriä. Pääuoma on käytännössä koko matkaltaan perattu ja oikaistu. Puro on merkittävän lähdevaikutteinen. Perimätieto kertoo, että vesistössä olisi ollut taimenta mahdollisesti vielä 1960-luvulla. Haukien tiedetään kuteneen siellä menneinä vuosikymmeninä ja 2010-luvullakin on nähty hauen poikasia. Muita purossa eläviä kaloja ovat mm. kymmenpiikki ja kolmipiikki.

IMG_20160903_161849

Mustapuron uloimmat latvahaarat saavat alkunsa tienvarsiojina Kontulan kirkon liepeiltä. Haarat yhtyvät Puotinharjun ja Vartiokylän seudulla, josta puro virtaa Itäkeskuksen ja Roihuvuoren ohitse mereen Strömsin kartanon kohdalle Strömsinlahteen. Puron merkittävin lähde on Kehä 1:n ja metroradan välisellä alueella, josta vesi tulee putkea pitkin puroon.

Virho aloitti taimenen suunnitelmalliset kotiutusistutukset Mustapuroon istuttamalla  4 000 kappaletta vastakuoriutunutta poikasta vuonna 2007. Vastakuoriutuneita taimenia istutettiin myös vuonna 2008 ja mätiä 2009. Mustapuron arvo on huomattu myös Helsingin kaupungin toimesta, jonka pienvesiohjelma kunnosti sitä 00-luvun lopulla mm. Myllypuron urheilupuiston tuntumassa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, nykyisin Luonnonvarakeskus, tutkijat sähkökoekalastivat Helsingin kaupungin kunnostamaa koskea Itäväylän pohjoispuolella lokakuussa 2009. Tutkimuskalastuksessa saatiin mukava määrä hyväkuntoisia taimenen samana vuonna kuorituneita poikasia, eli nollikkaita, joita oli keskimäärin taimen neliöllä. Todennäköisesti kalat olivat peräisin samana keväänä koskeen istutetusta mädistä.

IMG_5377

Loka-marraskuun vaihteessa tehtiin myös taimenen kutuhavaintoja. Puroon ilmestyi useampia kutukuoppia ja paikallisten koiraiden lisäksi havaittiin taskulampun valossa myös mahdollisesti merestä noussut kookkaampi taimenemo.

Alun perin Mustapurolla oli tarkoitus jatkaa kotiutusistutuksia vielä vuonna 2010, koska lisääntymisikäisiä naaraita ei uskottu vielä löytyvän. Syksyn 2009 iloisten kutuhavaintojen perusteella Mustapuron istutuksista kuitenkin toistaiseksi luovuttiin, jotta taimenen luontaisen lisääntymisen perusteella tapahtuvaa paluumuuttoa vesistöön voitaisiin paremmin seurata.

Vuosituhannen toisella vuosikymmenellä taimenkanta on luontaisella lisääntymisellä hiukan vahvistunut vuosittaisten vaihtelujen mutkaisella tiellä. 2020-luvun alkupuoliskolla, puron elinolosuhteiden pysyessä suotuisina on odotettavissa positiivinen muutos kalakannassa ja esiintymispaikoissa lisääntymisikäisten kalojen määrän kasvun johdosta.

Taimenkanta varmasti on kärsinyt kutualueiden peittymisestä hiekkaan ja hiekoitussepeliin, jota puroon edelleen tulee sitä monin paikoin reunustavilta ulkoiluväyliltä. Puron ylävirran alueiden 2010-luvun suurista maanrakennustöistä Vartiokylän ja Myllypuron alueilta jatkossa todennäköisesti ajautuu vähemmän puron kutusoraikkoja ja muita huokoisia eliöiden ja kasvien elinympäristöjä tukkivaa hiekkaa ja muuta kiintoainesta. 2020-luvun suurimpina riskeinä on uusien laajojen maanrakennustöiden aloittaminen puron valuma-alueella, maalämpökaivojen porausvesien johtaminen puroon ja vedenlaadun voimakas heikkeneminen muiden lyhytaikaisten päästöjen vuoski.

Elinympäristönsä laadun indikaatiolajina taimenen esiintyvyys ja sen muutoksen trendi hyvin kuvaavat Mustapuronkin ekologista ja fysiologista tilaa. Uoman rakenteen ja muodon laadun parantamiseen, eli hydromorfologisen tilan parantamiseen kiinnitetään huomiota. Yksi merkittävimmistä mahdollisista muutoksista on Raidejokerin rakentamisen yhteydessä muuttaa Varikkotien ylävirran puoleisen jättömaan ali kulkeva rumpuputki avouomaksi ja solisevaksi koskeksi. Muutoksella merkittävästi paranneittaisiin kalojen kulkua sekä suhteessa puron nykyiseen koskipinta-alaan lisättäisiin eri eliöiden ja kasvien elinympäristöjä.

Talkookunnostuksin puron eläin- ja kasvilajien elinolosuhteita ja esiintymistä edistetään yhteistyössä Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan, ammatillisten oppilaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Virhon järjestämiä puron kunnostustalkoita vuosikymmenen loppua kohti tiivistyen on pidetty liki joka vuosi 2010-luvulla.

Teksti: Aki Janatuinen ja Jouni Simola