Mustapuro

Jäähallinkoski, talvi 2016

Itä-Helsingissä virtaavan Mustapuron pääuoman ja merkittävien latvahaarojen pituus on 5,5 kilometriä. Pääuoma on käytännössä koko matkaltaan perattu ja oikaistu. Puro on merkittävän lähdevaikutteinen. Perimätieto kertoo vesistössä olleen taimenta mahdollisesti vielä 1960-luvulla. Haukien tiedetään kuteneen purossa viime vuosikymmeninäkin. Viimeisimmät kutuhavainnot tehtiin keväällä 2020. Hauen poikasiakin purossa on nähty. Muita purossa eläviä kaloja ovat mm. kymmenpiikki ja kolmipiikki.

Mustapuron pääuoma saa alkunsa tienvarsiojina Kontulan kirkon liepeillä. Kirkon ja Helsingin Yhteislyseon alueella purossa on laajat kasvustot ojatädykettä. Kasvin uhanalaisuusluokitus Suomessa on silmälläpidettävä. Puron merkittävimmät sivuhaarat ovat välittömästi Kehä 1:n ylävirran ja alavirran puolella, joissa kristallinkirkasta vettä tulee puroon rakennettuja putkia pitkin. Myllypuron jäähallin vieressä on osin avouomassa kulkeva sivuhaara, josta vesi kulkee puroon vuonna 2019 rakennetun tulva-/ laskeutusaltaan kautta. Sivuhaaroissakin on ympärivuotinen vesitys lähteisyyden ansiosta. Alavirran alueella puro kulkee Itäväylän ali ja Marjaniemen siirtolapuutarhan läpi sekä laskee mereen Vartiokylänlahteen Roihuvuoressa.

Mustapuroon Virho aloitti taimenen suunnitelmallisen kotiuttamisen istuttamalla  4 000 vastakuoriutunutta poikasta vuonna 2007. Vastakuoriutuneita taimenia istutettiin myös vuonna 2008 ja kalanviljelylaitoksella hedelmöitettyä mätiä 2009. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, nykyisin Luonnonvarakeskus (Luke), tutkijat sähkökoekalastivat Helsingin kaupungin kunnostamaa koskea Itäväylän pohjoispuolella lokakuussa 2009. Tutkimuskalastuksessa saatiin hyväkuntoisia taimenen samana vuonna kuorituneita poikasia, eli nollikkaita, joita oli keskimäärin taimen neliöllä. Todennäköisesti kalat olivat peräisin samana keväänä koskeen istutetusta mädistä. Loka-marraskuun vaihteessa myös tehtiin havaintoja taimenen kudusta. Puroon ilmestyi useampia kutukuoppia ja paikallisten koiraiden lisäksi havaittiin taskulampun valossa mahdollisesti merestä noussut kookkaampi taimenemo.

Alun perin Mustapurolla oli tarkoitus jatkaa kotiutusistutuksia vielä vuonna 2010, koska lisääntymisikäisiä naaraita ei uskottu vielä löytyvän. Syksyn 2009 iloisten kutuhavaintojen perusteella Mustapuron istutuksista kuitenkin toistaiseksi luovuttiin, jotta taimenen luontaisen lisääntymisen perusteella tapahtuvaa paluumuuttoa vesistöön voitaisiin paremmin seurata. Vuosituhannen toisella vuosikymmenellä taimenkanta hiukan vahvistui luontaisella lisääntymisellä vuosittaisten vaihtelujen mutkaisella tiellä. Puron elinolosuhteiden pysyessä suotuisina 2020-luvulla on odotettavissa edelleen jatkuva positiivinen muutos lisääntymisikäisten kalojen määrän kasvun ja vuosittain tehtyjen kunnostusten johdosta.

IMG_5377

Kalakantoja edistää kalojen kulun helpottuminen meren ja puron välillä. Kulkumahdollisuudet merkittävästi paranivat Helsingin kaupungin päätettyä jatkaa verkkokalastuskieltoa vuoden loppuun Vartiokylänlahdella vuodesta 2020 alkaen. Aiemmin Vartiokylänlahden verkkokalastuskielto loppui syyskuun viimeiseen päivään häiriten merestä puroon kudulle mahdollisesti nousevia taimenia. Kaupungin päätöksen perusteella lahdella jatkossa harjoitettava verkkokalastus käytännössä on kuhan talvikauden kalastusta.

Taimenkanta varmasti on kärsinyt kutualueiden peittymisestä hiekkaan ja hiekoitussepeliin, jota puroon edelleen tulee sitä monin paikoin reunustavilta ulkoiluväyliltä. Puron ylävirran alueiden 2010-luvun suurista maanrakennustöistä Vartiokylän ja Myllypuron alueilta jatkossa todennäköisesti ajautuu vähemmän puron kutusoraikkoja ja muita huokoisia eliöiden ja kasvien elinympäristöjä tukkivaa hiekkaa ja muuta kiintoainesta. Suurimpia riskejä 2020-luvulla ovat uusien laajojen maanrakennustöiden aloittaminen ja niistä puroon päätyvien kiintoainepäästöjen lisääntyminen, maalämpökaivojen porausvesien johtaminen puroon ja vedenlaadun voimakas heikkeneminen muiden lyhytaikaisten orgaanisten tai synteettisten aineiden päästöjen vuoski. Vuonna 2018 puron vesi värjäytyi siniseksi yläosissa tapahtuneen päästön seurauksena. Tähän liittyneitä kalakuolemia todettiin ainakin yläosissa.

Taimenen kutupesä Päiväkoti Puotilan viereissä. Naaras kaivaa kutukuopan ja lopuksi peittelee koiraan hedelmöittämän mädin soran alle.

Elinympäristönsä laadun indikaatiolajina taimenen esiintyvyys ja sen muutoksen trendi hyvin kuvaavat Mustapuronkin ekologista ja fysiologista tilaa. Uoman rakenteen ja muodon laadun parantamiseen, eli hydromorfologisen tilan parantamiseen kiinnitetään huomiota. Yksi merkittävimmistä muutoksista toteutui Raidejokerin rakentamisen yhteydessä Varikkotien ylävirran puoleisen jättömaan ali kulkevan rumpuputken korvaamisella avouomalla vuonna 2020. Puron suhteellinen koskipinta-ala ja eri eliöiden ja kasvien elinympäristöt kasvoivat merkittävästi. Raidejokeri myös istutti kotimaisia puulajeja kosken ranta-alueille. Mustapuron ranta-alueilla esiintyy runsaasti eri vieraskasvilajeja, joita paikalliset asukkaat kiitettevästi kitkevätkin.

Kalojen ohella Mustapurolla elää runsaasti muita eläinlajeja. Hetken rauhallisella odottelulla voi nähdä vesimyyrän uivan purossa tai lumikon kulkemassa kivillä ja siltojen rakenteissa. Hyvällä tuurilla voi nähdä purolaaksoa kulkureittinään hyödyntävän saukon. Puronvarren lintulajisto on runsas. Heinäsorsapoikueita nähdään säännöllisesti. Syyskesällä koreat tiklit syövät ohdakkeiden siemeniä Helsingin kaupungin hoitamilla luonnonniityillä. Kanahaukka lentelee ja ruokailee puroa reunustavissa metsissä. Kahlaajat pyydystävät hyönteisiä Myllypuron jäähallin viereisellä tulva-/ laskeutusaltaalla. Talvella on nähty kuningaskalastajan pyydystävän kaloja jäätymättömillä koskialueilla. Kuningaskalastajan toimia tulee seurata rauhallisesti usean kymmenen metrin etäisyydeltä. Erittäin arkana lintuna se tarvitsee saalistusrauhan pysyäkseen hengissä talven kriittisinä kuukausina.

Mustapuron kuningaskalastaja kuvattuna kiikarin läpi talvella 2018

Puron eläin- ja kasvilajien elinolosuhteita ja esiintymistä edistetään yhteistyössä Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan, ammatillisten oppilaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Helsingin kaupungin Pienvesiohjelma virkatyönä teki mittavia kunnostuksia 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Virho järjestää kaikille avoimia kunnostustalkoita vuosittain. Seuraa Virhon talkookalenteria sivuston ylälaidassa.