Mustapuro

Itä-Helsingissä virtaavan Mustapuron pääuoman ja merkittävien latvahaarojen pituus on 5,5 kilometriä. Pääuoma on käytännössä koko matkaltaan perattu ja oikaistu. Puro on merkittävän lähdevaikutteinen. Perimätieto kertoo, että vesistössä olisi ollut taimenta mahdollisesti vielä 1960-luvulla. Haukien tiedetään kuteneen siellä menneinä vuosikymmeninä ja 2010-luvullakin on nähty hauen poikasia. Muita purossa eläviä kaloja ovat mm. kymmenpiikki ja kolmipiikki.

IMG_20160903_161849

Mustapuron uloimmat latvahaarat saavat alkunsa tienvarsiojina Kontulan kirkon liepeiltä. Haarat yhtyvät Puotinharjun ja Vartiokylän seudulla, josta puro virtaa Itäkeskuksen ja Roihuvuoren ohitse mereen Strömsin kartanon kohdalle Strömsinlahteen. Puron merkittävin lähde on Kehä 1:n ja metroradan välisellä alueella, josta vesi tulee putkea pitkin puroon.

Virho aloitti Mustapuroon suunnitelmalliset kotiutusistutukset vuonna 2007 istuttamalla noin 4 000 kappaletta vastakuoriutuneita taimenen poikasia. Vastakuoriutuneita taimenia istutettiin myös vuonna 2008 ja taimenen mätiä 2009. Mustapuron arvo on huomattu myös Helsingin kaupungin toimesta, jonka pienvesiohjelma kunnost sitä 00-luvun lopulla mm. Myllypuron urheilupuiston tuntumassa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat sähkökoekalastivat Helsingin kaupungin kunnostamaa koskea Itäväylän pohjoispuolella lokakuussa 2009. Tutkimuskalastuksessa saatiin mukavasti hyväkuntoisia taimenen nollikkaita, joita oli keskimäärin taimen neliöllä. Todennäköisesti kalat olivat peräisin samana keväänä koskeen istutetusta mädistä.

IMG_5377

Loka-marraskuun vaihteessa tehtiin myös kutuhavaintoja. Puroon ilmestyi useampia kutukuoppia ja paikallisten koiraiden lisäksi havaittiin taskulampun valossa myös mahdollisesti merestä noussut kookkaampi taimenemo.

Alun perin Mustapurolla oli tarkoitus jatkaa kotiutusistutuksia vielä vuonna 2010, koska lisääntymisikäisiä naaraita ei uskottu vielä löytyvän. Syksyn 2009 iloisten kutuhavaintojen pohjalta Mustapuron istutuksista päätettiin kuitenkin toistaiseksi luopua, jotta taimenen kotiutumista takaisin vesistöön luontaisen lisääntymisen kautta voidaan paremmin seurata. Sittemmin taimenten määrä on hiukan kasvanut luontaisen lisääntymisen kautta.
Jatkossa taimenkannan vahvistumista pyritään seuraamaan ja edistämään ensisijaisesti kunnostamalla puroa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Teksti: Aki Janatuinen ja Jouni Simola