Vantaanjoen vaelluskala- ja vesiensuojeluhanke, EMO ry
Karjaanjoen, Uskelanjoen ja Kiskonjoen vaelluskala- ja vesiensuojeluhanke, Ykkösakseli ry
Hankkeiden tarve ja tausta
Hankevesistöihin on pitkän ajan kuluessa rakennettu patoja, niitä on ruopattu, niihin on laskettu jätevesiä sekä puhdistettuina että puhdistamattomina, valuma-alueita on tehokkaasti ojitettu ja asutuskeskuksista on johdettu hulevesiä suoraan vesistöhin. Monin paikoin taimen- ja rapukannat ovat heikentyneet, tai jopa tuhoutuneet kokonaan, vedenlaatu on huonontunut ja vesistöjen arvo on laskenut. Vieraslajit ovat vallanneet elintilaa vesistöissä, muun muassa puronieriä. Vieraslajit aiheuttavat haittaa monille Suomen alkuperäisille lajeille.
Edellä mainituilla toimilla on suoraan heikennetty taloudellisesti kannattavan toiminnan edellytyksiä vesistöissä ja heikennetty maa- ja vesialueiden arvoa. Elinvoimaiset kalakannat, puhtaat vesistöt ja kestävästi toteutettu kalastus luovat houkuttelevan ympäristön matkailuelinkeinolle ja vapaa-ajankalastukselle.
Viranomaiset ovat Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella poistaneet tarpeettomia patoja sekä ennallistaneet pääuomien koskia. Kuitenkin esimerkiksi taimenen lisääntymiseen soveltuvat pienet joet ja purot ovat jääneet vähemmälle huomiolle, eikä pääuomiin ole tehty riittävästi kutusoraikkoja ja poikaskivikoita.
Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry (Virho) on Suomen tunnetuin pienvesistöjen kunnostaja ja edelläkävijä. Virho tuntee erinomaisesti Vantaanjoen, Karjaanjoen ja Uskelanjoen uhat ja mahdollisuudet sekä paikat, joita kunnostamalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Käynnissä oleva hanke myös selvittää kunnostusmahdollisuuksia Kiskonjoen vesistön alueella.
Hankkeissa uomakunnostukset suunnataan kohteisiin, joissa vedenlaatu on riittävä myös vaativille lajeille. Samaan aikaan tehdään tiedotus- ja valistustyötä, jotta vedenlaadulliset ongelmat saadaan vähenemään. Vedenlaatuongelmia voivat aiheuttaa mm. kunnalliset jätevesipäästöt ja hulevedet. Virho käy jatkuvaa vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä kuntien kanssa koskien vesistöjen vesiensuojelua mm. jätevesipäästöjä, hulevesien hallintaa sekä erilaisia vesistöjen varsilla tapahtuvia rakennushankkeita.
Uomien kunnostaminen ja vieraslajipyynnit tehdään tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyö lisää valtavasti vesistö- ja kalastotietoisuutta myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Yhteistyö myös lisää kiinnostusta vesien tilaan ja vesistöjen tilan parantamiseen.
Hankkeiden tavoitteet
Hankkeiden tavoitteena on elvyttää hankevesistöjen vaelluskalojen ja ravuston elinmahdollisuuksia sekä parantaa vesistöjen tilaa ja vedenlaatua. Tavoitteen mukaisella toiminnalla samalla vesistöjen koko eliö- ja kasviyhteisö hyötyy, taloudellinen arvo ja arvostus kasvavat sekä mm. mökkitonttien arvo nousee. Tavoitteena on myös luoda yhteisöllisyyttä vesistöjen varsille ja antaa tietoa vesienhoidosta maa- ja vesialueen omistajille.
Hankkeen toiminta tukee vahvasti EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteita. Valmistuneissa vesienhoitosuunnitelmissa toivotaan kaikkien mahdollisten tahojen osallistumista vesien hoitoon ja suunnitelmien toimeenpanoon.
Kunnostuksien vaikutuksia tarkkaillaan tarvittaessa sähkökoekalastuksien avulla. Tutkimuksen avulla voidaan suoraan todentaa mm. kunnostettujen alueiden taimenen poikastuotannon elpyminen. Taimen ja rapu toimivat vesistöissä indikaattorilajeina ja niiden esiintyminen antaa suoraa tietoa vesistön tilasta.
Kututarkkailun avulla tarkkaillaan miten kunnostetut alueet kelpaavat kutukypsien taimenien lisääntymisalueiksi ja millaisia kaloja kunnostetuilla alueilla kutee.
Hankkeiden toimenpiteet, toteutustapa sekä riskit
Tärkeimmät tavoitteet hankkeessa on suorittaa virtavesikunnostuksia joki- ja purouomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentamista sopiviin alueisiin vesistöissä. Kunnostuksien tarkoitus on palauttaa perkauksilla tuhotut elin- ja lisääntymisalueet. Kunnostuksilla voidaan myös viimeistellä esim. viranomaiskunnostettuja alueita tai huoltaa aikaisemmin kunnostettuja kohteita. Hanke poistaa vieraslaji puronieriää Karjaanjoen vesistöstä.
Kunnostusten suunnittelu ja seuranta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Tämä on erinomainen keino tuoda tietoa omistajille ja luoda kiinnostusta myös pienvesiä kohtaan.
Toteutustapana ovat talkookunnostukset, konetyö ja myös kausityöntekijöiden palkkaaminen kunnostuksiin. Pääsääntöisesti kivi- ja soramateriaali tuodaan ja jaetaan uomien varsille konetyönä. Varsinaiset kunnostukset tapahtuvat pääosin käsityönä. Kivi- ja soramateriaalia voi löytyä valmiina maastosta, mutta useimmiten se joudutaan hankkimaan ulkopuoliselta toimittajalta.
Kunnostuksien tuloksia seurataan sähkökoekalastuksien, pienpoikastarkkailun ja kututarkkailun avulla. Koekalastuksilla ja kututarkkailulla arvioidaan aikaisemmin kunnostettujen kohteiden ja mahdollisesti tulevien kohteiden tilaa ja kunnostustarvetta.
Hankkeiden rahoitus
Pääasiallinen rahoitus hankkeissa koostuu Leader kehittämis-ja investointihankerahoituksesta. Hankkeet ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta EMO ry ja Ykkösakseli ry Leader-ryhmiltä. Leader-rahoitus koostuu EU:n ja valtion sekä kuntien rahoituksesta.
Ykkösakseli ry:n kehittämishankkeen kokonaisrahoitus on 64 000 euroa ja investointihankkeen kokonaisrahoitus 19 000 euroa.
Emo ry:n kehittämishankkeen kokonaisrahoitus on 65 000 euroa ja investointihankkeen kokonaisrahoitus 18 000 euroa.
Kehittämishankkeiden tukiosuus on 80 % ja investointihankkeiden tukiosuus 70 % hyväksytyistä kustannuksista.
Hankeaika on 1.7.2026-30.6.2028.
