Hankkeiden tarve ja tausta
Pienvesistöjä ja myös suurempia jokiuomia on 1900-luvulla perattu laajasti. Uomiin on myös rakennettu erilaisia patorakennelmia sekä istutettu vieraslajeja. Perkauksilla on tuhottu uomien mahdollisuudet toimia monien eliölajien lisääntymis- ja elinalueina. Monin paikoin taimen- ja rapukannat ovat heikentyneet tai jopa tuhoutuneet kokonaan pienvesistä. Perkaukset ovat suoraan heikentäneet vesistöjen kala- ja rapukantojen tuottoa, vähentäneet vesistöjen arvoa ja huonontaneet vedenlaatua. Vieraslajit ovat vallanneet elintilaa vesistöissä (mm. puronieriä ja minkki) ja niiden varsilla.
Näillä toimilla on suoraan heikennetty taloudellisesti kannattavan toiminnan edellytyksiä ja heikennetty maa- ja vesialueiden arvoa. Elinvoimaiset kalakannat, puhtaat vesistöt ja kestävästi toteutettu kalastus luovat mielenkiintoisen ympäristön matkailulle, vapaa-ajankalastukselle ja ammattikalastukselle. Vieraslajit aiheuttavat haittaa monille Suomen alkuperäisille lajeille.
Viranomaiset ovat Uudenmaan alueella poistaneet tarpeettomia patoja sekä kunnostaneet suurempia pääuomastoja. Kuitenkin esimerkiksi taimenen lisääntymiseen soveltuvat pienet joet ja purot ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry (Virho) on Suomen tunnetuin pienvesistöjen kunnostaja ja edelläkävijä. Virho tuntee erinomaisesti Vantaanjoen, Karjaanjoen ja Uskelanjoen uhat ja mahdollisuudet sekä paikat, joita kunnostamalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Uomakunnostukset tulee suunnata kohteisiin joissa vedenlaatu on riittävä myös vaativille lajeille. Samaan aikaan tulee tehdä tiedotus- ja valistustyötä, jotta vedenlaadulliset ongelmat saadaan vähenemään. Vedenlaatuongelmia voivat aiheuttaa mm. kunnalliset jätevesipäästöt. Virho käy jatkuvaa vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä kuntien kanssa koskien jätevesipäästöjä.
Uomien kunnostaminen ja vieraslaji pyynnit tehdään tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyö lisää valtavasti vesistö- ja kalastotietoisuutta myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Yhteistyö myös lisää kiinnostusta vesien tilaan ja vesistöjen tilan parantamiseen.
Hankkeiden tavoitteet
Hankkeiden tavoitteena on elvyttää hankevesistöjen arvokalojen ja ravuston elinmahdollisuuksia sekä parantaa vesistöjen tilaa ja vedenlaatua. Tavoitteen mukaisella toiminnalla samalla vesistöjen koko eliö- ja kasviyhteisö hyötyy, taloudellinen arvo ja arvostus kasvavat sekä mm. mökkitonttien arvo nousee. Tavoitteena on myös luoda yhteisöllisyyttä vesistöjen varsille ja antaa tietoa vesienhoidosta maa- ja vesialueen omistajille.
Hankkeen toiminta tukee vahvasti EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteita. Juuri valmistuneissa vesienhoitosuunnitelmissa toivotaan kaikkien mahdollisten tahojen osallistumista vesien hoitoon ja suunnitelmien toimeenpanoon.
Kunnostuksien vaikutuksia voidaan tarkkailla sähkökoekalastuksien avulla. Tutkimuksen avulla voidaan suoraan todentaa mm. kunnostettujen alueiden taimenen poikastuotannon elpyminen. Taimen ja rapu toimivat vesistöissä indikaattorilajeina ja niiden esiintyminen antaa suoraa tietoa vesistön tilasta.
Kututarkkailun avulla voidaan todentaa ja seurata miten kunnostetut alueet kelpaavat kutukypsien taimenien lisääntymisalueiksi.
Hankkeiden toimenpiteet, toteutustapa sekä riskit
Tärkeimmät tavoitteet hankkeessa on suorittaa virtavesikunnostuksia joki- ja purouomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentamista sopiviin alueisiin vesistöissä. Kunnostuksien tarkoitus on palauttaa perkauksilla tuhotut elin- ja lisääntymisalueet. Kunnostuksilla voidaan viimeistellä esim. viranomaiskunnostettuja alueita tai huoltaa aikaisemmin kunnostettuja kohteita. Hanke poistaa vieraslajeja toiminta-alueellaan ja opastaa maanomistajia vieraslajien poistossa.
Kunnostusten suunnittelu ja seuranta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Tämä on erinomainen keino tuoda tietoa omistajille ja luoda kiinnostusta myös pienvesiä kohtaan.
Toteutustapana voivat olla talkookunnostukset, konetyö ja myös työttömien palkkaaminen kunnostuksiin. Pääsääntöisesti kivi- ja soramateriaali tuodaan ja jaetaan uomien varsille konetyönä. Varsinaiset kunnostukset tapahtuvat pääosin käsityönä. Kivi- ja soramateriaalia voi löytyä valmiina maastosta tai se joudutaan tilanteen mukaan hankkimaan ulkopuoliselta toimittajalta.
Kunnostuksien tuloksia seurataan sähkökoekalastuksien ja kututarkkailun avulla. Koekalastuksilla ja kututarkkailulla arvioidaan myös aikaisemmin kunnostettujen kohteiden tai mahdollisesti tulevien kohteiden tilaa ja kunnostustarvetta.
Hankkeiden rahoitus
Pääasiallinen rahoitus hankkeissa koostuu Leader kehittämis-ja investointihankerahoituksesta. Rahoittajina ovat EMO ry ja Ykkösakseli ry -Leader-ryhmät. Leader-rahoitus koostuu EU:n ja valtion sekä kuntien rahoituksesta. Hankkeet ovat käynnissä EMO:n alueella keskisellä Uudellamaalla ja eteläisessä Hämeessä 13.8.2023-31.12.2025 ja Ykkösakselin alueella läntisellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen itäosissa 30.8.2023-31.12.2025. Molempien Leader-ryhmien alueelle varoja on myönnetty kehittämishankkeeseen 73 243,98 euroa 80 % tuella ja investointihankkeeseen 20 000 euroa 75 % tuella.
