Virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990
Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n (Virho) tavoitteena on elvyttää virtavesiä ja turvata koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista. Tavoitetta toteutetaan koski- ja purokunnostuksin, rakentamalla kalateitä, purkamalla patoja ja lohikalojen kotiutusistutuksilla. Virho antaa asiantuntija- ja neuvonta-apua mm. vesialueiden omistajille. Paikallisesti ja valtakunnallisesti Virho vaikuttaa valistustyöllä ja asiantuntijalausunnoin mm. kalastrategioihin ja –hoitosuunnitelmiin sekä lakiesityksiin.
Virtavesien hoitoyhdistyksen perustava kokous pidettiin Espoossa 3.2.1990. Kokouksessa oli läsnä viisi Uudenmaan lohikalakantojen heikosta tilasta huolestunutta henkilöä. Yhdistykselle laadittiin säännöt, joissa määriteltiin päätarkoitukseksi suojella ja kunnostaa lohikalojen poikastuotanto- ja elinalueina toimivia pienvesiä. Yhdistyksen säännöt uudistettiin vuonna 2016 vastaamaan uudistunutta yhdistyslakia ja toimintaa.
Perustamisesta lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut vesistöjen käytön turvaamisessa koko vesiekosysteemin elinehtojen huomioiminen niin laajasti kuin mahdollista. Toiminnan keskeiset alueet ovat:
- Virtavesien ennallistaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa
- Vesistöjen kunnostaminen mahdollistamaan laajan eliö- ja kasvijoukon lisääntymis- ja kasvukyvyn
- Tiedotus, neuvonta, kannanotot ja vaikuttaminen virtavesiä koskeviin päätöksiin
- Taimen- ja lohikantojen palauttaminen vesistöihin, joista ne ovat kadonneet
- Kestävien kalavedenhoito- ja kalastustapojen edistäminen
Virtavedet ja niitä ympäröivä valuma-alue ovat kokonaisuus, joita ei voi erottaa toisistaan. Virtavesien hoitoyhdistys lausuu muun muassa maankäyttöön, jätevesien käsittelyyn, vesistörakentamiseen ja kalavesien hoitoon. Virtavesiä koskeviin päätöksiin on vaikutettu sekä suoraan neuvottelemalla, että julkisilla kannanotoilla
Virho kunnostetaan etenkin Uudellamaalla, mutta myös Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja kaakkois-Suomessa. Valtakunnallisesti lausuntoja annetaan koko Suomea koskevista asioista kuten lainsäädäntöön. Neuvontaa jaetaan lukuisiin maakunnallisiin kunnostuskohteisiin ja käytännön hankeyhteistyötä on ollut mm. Kainuun suuntaan.
Virho parantaa purojen ja jokien ekologista tilaa palauttamalla uomien alkuperäinen rakenteen kiveämällä ja puumateriaalilla. Virtakutuisille kaloille luodaan soraistamalla kutupaikkoja ja kiveämällä poikasalueita. Kalojen ja vesieliöiden vaellusesteitä poistetaan purkamalla patoja sekä tekemällä ohitusuomia ja kalateitä. Lohikalojen lisäksi Virhon toimenpiteet vesiuomassa hyödyttävät muita kalalajeja, kuten EU-direktiivilaji pikkunahkiaista, hyönteisiä, rapuja, virtavesissä ja niiden varrella eläviä lintuja ja nisäkkäitä sekä virtavesikasveja. Toimenpiteillä on epäsuorasti myös vesien taloudellista arvoa kohottava vaikutus juuri lohikala- ja rapukantojen sekä vesistön yleisen tilan kohenemisen kuin maiseman paranemisen myötä.
Yhdistyksellä oli Vantaanjoen vesistöalueella mätihautomo, jossa tuotettiin yli miljoona taimenen ja lohen pienpoikasta. Lisäksi kalojen kotiutusistutusta varten mätiä on hankittu kalanviljelylaitoksilta. Istutuksia on tehty viiden eteläisen maakunnan alueella. Niiden tarkoituksena on palauttaa ja aloittaa lohikalojen luonnonkierto kunnostettuihin vesistöihin, joista ne ovat rakentamisen ja maankäytön seurauksena kadonneet.
Lyhytaikaisten projektien ja vapaaehtoistyön ohella merkittävää toimintaa on ollut 2000-luvun alusta työllisyyspoliittisen hankkeessa ja myöhemmin alueellisten Leader-ryhmien ja Ympäristöministeriön Helmi-rahoitusohjelman hankkeissa. Kokoaikaisten työntekijöiden lisäksi yhdistys palkkaa kausityöntekijöitä kunnostustöihin touko-lokakuun ajaksi. Korkeakouluharjoittelijoita Virholla on säännöllisesti. Vuosikymmenten aikana on palkattu satoja henkilöitä kunnostustyöhön, jolla on saatu ennallistettua ja kunnostettua kymmeniä kilometrejä virtavesiä.
Kalakantojen ehdolla toimiva kestävä kalastus on luontaisten kalakantojen turvaamiseksi välttämätöntä. Tätä periaatetta Virho soveltaa käytäntöön Lopella. Entinen Vastinkosken perhokalastusalue on laajentunut siellä usean kosken käsittäväksi Hunsalanjoen kalastusalueeksi.
Virho on poliittisesti sitoutumaton mielipidevaikuttaja. Toimiva mediayhteistyö mahdollistaa yhdistyksen toiminnasta viestimisen laajalle yleisölle.
Virholla on henkilö- ja yhteisöjäseniä. Kaikille avoimiin kunnostustalkoisiin osallistuu vuosittain suuri joukko ihmisiä. Yhdistys on saanut Suomen valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä merkittävää tukea sekä olennaista talkooapua kunnostuksiin yksityishenkilöiltä. Yhdistys on voittanut lukuisia ympäristöalan palkintoja, mm. WWF:n Panda-palkinnon kaksi kertaa sekä valittu Suomen Luonnonsuojeluliiton luontovapaaehtoiseksi.
Toiminnan vuosibudjetti on 20-luvulla ollut 200 000 – 400 000 euroa.