Vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n tavoitteena on elvyttää virtavesiä ja turvata koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista. Tavoitetta toteutetaan koski- ja purokunnostuksin, rakentamalla kalateitä, purkamalla patoja ja lohikalojen kotiutusistutuksilla. Virho antaa asiantuntija- ja neuvonta-apua mm. vesialueiden omistajille. Paikallisesti ja valtakunnallisesti Virho vaikuttaa valistustyöllä ja asiantuntijalausunnoin mm. kalastrategioihin ja –hoitosuunnitelmiin sekä lakiesityksiin.

Virtavesien hoitoyhdistyksen perustava kokous pidettiin Espoossa 3.2.1990. Kokouksessa oli läsnä viisi Uudenmaan lohikalakantojen heikosta tilasta huolestunutta henkilöä. Yhdistykselle laadittiin säännöt, joissa määriteltiin päätarkoitukseksi suojella ja kunnostaa lohikalojen poikastuotanto- ja elinalueina toimivia pienvesiä. Yhdistyksen säännöt uudistettiin vuonna 2016 vastaamaan kehittynyttä yhdistyslakia ja toimintaa.

Perustamisesta lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut vesistöjen käytön turvaamisessa koko vesiekosysteemin elinehtojen huomioiminen niin laajasti kuin mahdollista. Toiminnan keskeiset alueet ovat:

• Virtavesien ennallistaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa
• Vesistöjen kunnostaminen mahdollistamaan laajan eliö- ja kasvijoukon lisääntymis- ja kasvukyvyn
• Tiedotus, neuvonta, kannanotot ja vaikuttaminen virtavesiä koskeviin päätöksiin
• Taimen- ja lohikantojen palauttaminen vesistöihin, joista ne ovat kadonneet
• Kestävien kalavedenhoito- ja kalastustapojen edistäminen

Virtavedet ja niitä ympäröivä valuma-alue ovat kokonaisuus, joita ei voi erottaa toisistaan. Virtavesien hoitoyhdistys lausuu muun muassa maankäyttöön, jätevesien käsittelyyn, vesistörakentamiseen ja kalavesien hoitoon. Virtavesiä koskeviin päätöksiin on vaikutettu sekä suoraan neuvottelemalla, että julkisilla kannanotoilla

Virtavesiä kunnostetaan etenkin Uudellamaalla, mutta myös Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja kaakkois-Suomessa. Valtakunnallisesti lausuntoja annetaan koko Suomea koskevista asioista kuten lainsäädäntöön. Neuvontaa jaetaan lukuisiin maakunnallisiin kunnostuskohteisiin ja käytännön hankeyhteistyötä on ollut mm. Kainuun suuntaan.

Virho parantaa purojen ja jokien ekologista tilaa palauttamalla uomien alkuperäinen rakenteen suistein, kiveyksin ja muin keinoin. Virtakutuisille kaloille luodaan soraistamalla kutupaikkoja ja kiveämällä poikasalueita. Kalojen ja vesieliöiden vaellusesteitä poistetaan purkamalla patoja sekä tekemällä ohitusuomia ja kalateitä. Lohikalojen lisäksi Virhon toimenpiteet hyödyttävät myös muita kalalajeja, hyönteisiä, rapuja, virtavesissä eläviä lintuja ja nisäkkäitä sekä virtavesikasveja. Toimenpiteillä on epäsuorasti myös vesien taloudellista arvoa kohottava vaikutus juuri lohikala- ja rapukantojen sekä veden yleisen tilan kohenemisen kuin maiseman paranemisen myötä.

Yhdistyksellä oli Vantaanjoen vesistöalueella mätihautomo, jossa tuotettiin yli miljoona taimenen ja lohen pienpoikasta. Lisäksi mätiä on ostettu ja saatu lahjoituksena kalanviljelylaitoksilta. Mätiä ja pienpoikasia on istutettu viiden maakunnan alueella. Istutusten tarkoituksena on palauttaa taimen ja lohi kunnostettuihin vesistöihin, joista ne ovat rakentamisen ja maankäytön seurauksena kadonneet sekä aloittaa kalojen luontainen elinkierto.

Erityyppisten projektien ja vapaaehtoistyön ohella, merkittävää toimintaa on ollut 2000-luvun alusta työllisyyspoliittisen hankkeen ja myöhemmin EU-Leader -hankkeen ja Helmi-hankkeen muodossa. Hankkeisiin on palkattu satoja henkilöitä kunnostustyöhön, jolla vuosien mittaan on saatu uuteen uskoon jopa kymmeniä kilometrejä virtavesiä.

Kalakantojen ehdoilla toimiva kestävä kalastus on luontaisten kalakantojen turvaamiseksi välttämätöntä. Tätä periaatetta Virho soveltaa käytäntöön Lopella. Entinen Vastinkosken perhokalastusalue on laajentunut siellä usean kosken käsittäväksi Hunsalanjoen kalastusalueeksi.

Virho on myös mielipidevaikuttaja. Yhdistyksen asiantuntijat ovat olleet tiedotusvälineissä lukemattomia kertoja paikallislehdistä valtakunnallisiin tv-kanaviin.

Virholla on henkilö- ja yhteisöjäseniä. Yhdistyksen jäsenyys on puhdasta kannatusjäsenyyttä ja yhdistys ei tavoittele mahdollisimman suurta jäsenmäärää. Käytännön kunnostustyöhön osallistuu vuosittain lukuisia henkilöitä. Yhdistys on saanut Suomen valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä merkittävää tukea sekä vähintään yhtä suurta talkooapua yksityishenkilöiltä ja voittanut lukuisia ympäristöalan palkintoja.