Make Päijänne Great Again! Kalatie Virtaankosken vesivoimalaan pikimmiten

Virtavesien hoitoyhdistyksen asiantuntijalausunto aluehallintovirastolle kalatien rakentamisesta Virtaankosken vesivoimalan yhteyteen. Toivottavin ratkaisu olisi ostaa ja purkaa koko pato.

Virtaankosken voima oy hakee muutosta AVI:n päätökseen, jonka mukaan voimalaa ei saa käynnistää ennen kuin kalatie on sekä valmis että toimiva. Aluehallintoviraston päätös perustui muun muassa siihen, että kyseessä on kalatiestrategian kärkikohde. Kyseinen jokivesistö on ollut erittäin arvokas kala- ja luontonäkökulmasta ennen sen patoamista.

Yhtiö perustelee hakemustaan sillä, että ”Luonnonvaraista nousevaa kalaa ei Tainionvirrassa ole. Mahdollinen nouseva kala on istutettua taimenta. Kalatien käyttöönotolla saattaa olla vaikutusta kalatautien leviämiseen Virtaankosken padon molemmin puolin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemiin tutkimuksen mukaan kalaporras voi aiheuttaa kalataloudellista haittaa. Tutkimuksen mukaan kalaportaiden läpi nousseista kaloista 94,5 prosenttia on särkikaloja, joita on luonnehdittava vesistön tilaa heikentäviksi roskakaloiksi.”

Perustelut eivät ole päteviä:

Luonnonvaraisten nousevien lohikalojen määrä Tainionvirrassa on toki vähentynyt, mutta se johtuu osaltaan juuri patoamisesta ja puuttuvista kalaportaista. Esimerkiksi ELY-keskuksen aiemmassa lausunnossa todetaan kuitenkin, että ”Virtaan voimalaitospadon alapuolella on havaittu vielä joitakin vuosia sitten yksittäisiä kudulle pyrkiviä emotaimenia”.

Ottaen huomioon kalojen laaja ja hyvälaatuinen kasvu- ja syönnösalue (Päijänne) sekä Virtaankoskesta ylävirtaan olevat koski- ja muut alueet, on vesistöön hyvinkin mahdollista palauttaa hävitettyjä kalakantoja ja voimistaa sen raputuotantoa.

Virtaankosken voima oy:n väite kalateiden tautien levittävästä ominaisuudesta: Tiedossa ei ole Päijänteen alueella esiintyvää vaarallista kalatautia, jota ei esiinny Tainionvirran vesistössä ja joka voisi levitä ylävirtaan. Suomessa ei myöskään ole esimerkkiä siitä, että kalatie olisi levittänyt kalat tai muun vesieliöstön hävittäneen taudin. Sen sijaan on lukemattomia esimerkkejä siitä, että vesivoimalat puuttuvilla kalateillä ovat ajaneet erityisesti vaelluskalakantoja sukupuuttoon ja vaurioittaneet muutakin luontoa (esimerkiksi simpukkakannat).

Yhtiön väite kalaportaiden kalataloudellisesta haitasta: Tätä teesiä ei ole spesifioitu tai perusteltu mitenkään. Esimerkiksi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportissa vaelluskalakantojen elvyttämisestä (2017) todetaan ”Kirjallisuuskatsauksen ulkomaisten tutkimusten tulosten perusteella voidaan sanoa, että vaelluskalakantojen parantaminen tuottaa merkittäviä taloudellisesti mitattavia hyötyjä”. Lisäksi tulevat ympäristölliset hyödyt.

Virtaankosken voima oy:n toteamus ”Tutkimuksen mukaan kalaportaiden läpi nousseista kaloista 94,5 prosenttia on särkikaloja, joita on luonnehdittava vesistön tilaa heikentäviksi roskakaloiksi.”

Tietysti jos vesivoimala puuttuvilla vaellusyhteyksillä on tuhonnut esimerkiksi lohikalakannat, nousee muiden kalalajien osuus vastaavasti. Toiseksi ei käy ilmi, missä tällainen yli 90 % särkikalapitoisuus on mitattu. Luku voi pitää paikkansa jossain yksittäisessä kalatiessä, mutta ei välttämättä heijasta Päijänteen vesistön kalalajirakennetta. Esimerkiksi ahvenkalojen (mm. ahven, kuha) osuus on yleensä myös huomattava, joten yli 90 % särkikalavaltaisuus ei liene kovin yleistä. 

Lisäksi luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta särkikalat ovat arvokkaita siinä missä muutkin kalalajit.  Hallituksella on valmisteilla uusi ohjelma kotimaisen kalan käytön edistämiseksi ja nimenomaan särkikalojen käytön lisäämiseksi (kts. esim: https://www.hbl.fi/artikel/regeringen-vill-se-mer-mort-och-braxen-pa-tallriken-karpfiskar-fiskas-redan-kommersiellt/ ). Särkikaloista esimerkiksi toutain tai säyne osittain petokaloina ovat myös vesistöjen hoitokaloja.

Lajinäkökulmasta Virtaankosken voimalan kalatien suurimmat hyötyjät olisivat kuitenkin todennäköisesti lohikaloja, koska niiden lisääntyminen ja vaellus on laajalti riippuvaista toimivista virtavesistöjen kulkureiteistä.

ELY-keskus toteaa aiemmassa lausunnossaan seuraavasti: ”Tainionvirran hydrologismorfologinen muuttuneisuusluokka on joessa olevista rakenteista ja vaellusesteistä johtuen välttävä ja kalaston tila on tyydyttävä. Vesienhoidon tavoitteena on, että vesistöt ovat kokonaisuudessaan vähintään hyvässä tilassa. Tainionvirran hyvää huonompi osa-alue kohdentuu nimenomaan kalastoon ja joen esteellisyyteen.” Kalatien rakentamisen viivästyttäminen edelleen ja voimalan käynnistäminen olisivat ristiriidassa siis myös EU:n vesipuitedirektiivin kanssa.

Hakija viivytteli vuosikausia luvan hakemisessa voimalaitokselle. Tämäkin osoittaa, ettei laitoksella ole sanottavaa taloudellista merkitystä energiantuotannon eikä yritystulon muodostumisen kannalta. Jos vesivoimalan käynnistämisellä olisi ollut kiire, yhtiö olisi rakennuttanut kalatien heti kun mahdollista.

Yhtiön hakemuksesta ei käykään ilmi yhtään pätevää syytä ottaa voimala käyttöön ennen kuin 1) kalatie on rakennettu ja 2) se on todettu toimivaksi sekä ylävirtaan että alavirtaan kulkeville kaloille.

Virtaankosken voima oy:n hakemus tulee hylätä ja kalatie rakentaa pikimmiten.

Energiatuotoltaan vähäinen, mutta suurien ympäristö- ja kalahaittojen Virtaankosken voimalaitos olisi purettava ja koski entisöitävä. Lisäksi tulee käynnistää mittava koko vesistön kattava koski- ja puroympäristöjen kunnostushanke yhdistäen se Päijänteen alueen kalakantojen ja luontoarvojen kohottamiseen. Tämä toisi taloudellisessakin mielessä moninkertaisia mahdollisuuksia verrattuna nyt kehittämisen tulppana olevan pienvesivoimalan käynnistämiseen.

You may also like...