Espoonjokea aiotaan ruopata ja kunnostaa – mitä siitä pitäisi ajatella?

Päättäjäviranomainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt asiasta kuulutuksen ja lähettänyt hankkeen Virhon arvioitavaksi Espoon kaupungin hakemuksen pohjalta. Virtavesien hoitoyhdistyksen näkemys ruoppaushankkeesta tässä:                        

1) Kalataloudellisesti Espoonjoki on erittäin arvokas muun muassa joessa lisääntyvän geneettisesti alkuperäisen meritaimenen sekä myös vaellussiian takia. Joki on myös Suomen tiheimmin asuttuja alueita ja siksikin sen luontoarvojen säilyttämisellä ja edistämisellä on erityistä merkitystä.

2) Espoonjoki on yksi Virtavesien hoitoyhdistyksen kunnostustoiminnan kohteista. Käytännössä tämä on tarkoittanut erityisesti kutusoraikkojen ja poikasalueiden luomista sekä rajatusti myös kiintoainesvalumien vähentämistä tukemalla sortuvia penkkoja. Havaintojen perusteella näissä kohteissa on ollut taimenen kutua sekä poikasia, joskin määrät ovat vaihdelleet vuosittain. Viimeisin tällainen tarkkailu on tehty syksyllä 2018. Kunnostukset ovat siis tuottaneet tulosta ja joessa on merkittävää kehittämispotentiaalia.

3) Espoon kaupunki on hakenut lupaa Espoonjoen kunnostamiselle (ja käytännössä perkaamiselle) ”Turunväylän ja Kauklahden Lasihytin sillan väliselle osuudelle veden virtauksen, joen virkistyskäytön, maiseman ja kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Hankealue on pituudeltaan noin 5,7 km ja se sijoittuu Espoon kaupungin Espoon keskuksen, Muuralan, Kaupunginkallion, Vanttilan ja Kauklahden kaupunginosiin”. Virtavesien hoitoyhdistys toteaa, että yleispiirteissään aluehallinnonviraston lausuntopyynnön liitteenä olevat suunnitelmat jokeen kohdistuvista toimenpiteistä ovat hyvin valmisteltuja ja oikeansuuntaisia. Taustalla on myös muistettava, että kohdealueella on tehty aiemmin ruoppauksia, jotka ovat hävittäneet siitä esimerkiksi virtapaikkoja.                                                                                                                                                    

4) Myös suunnitelmissa esitetty kalataloustarkkailu vaikuttaa pätevältä ja se tulee toteuttaa täysimittaisena. Hakemuksessa todetaan, että kalataloustarkkailun jatkon tarvetta arvioidaan sen viimeisen neljännen vuoden päätyttyä. Virtavesien hoitoyhdistys huomauttaa tässä yhteydessä, että jokiluonnon toipuminen tämän mittaluokan toimenpiteistä kestää enemmän kuin kyseiset neljä-viisi vuotta. Esimerkiksi muulle ekosysteemille tärkeiden vesisammalien paluu ja perkauksista palautuvien taimenkantojen nousu luonnonkierrolla entiselle tasolleen vienee enemmän aikaa. Kalataloustarkkailun jatkolle on selviä perusteita.

5) Suunnitelmista saa kuitenkin sen kuvan, että kaikki veden yllä kasvavat pajut poistetaan. Näiden pajujen osittainen poistaminen kertaluontoisesti saattaa olla tarpeen, mutta veden kululle ratkaiseva tekijänä ne eivät voi olla. On muistettava, että pajulla on jokiluonnossa monta tärkeätä roolia. Sen juuret ovat parhaita penkkojen sitojia ja näin kiintoainespäästöjen estäjiä. Toiseksi pajuilla on tärkeä rooli kesällä veden varjostajana niiden estäessä näin veden laatua huonontavaa lämpenemistä. Veden yllä olevat pajut ovat myös tärkeitä suojia kaloille ja erityisesti erittäin uhanalaisen taimen viihtyy sen turvissa. Neljänneksi pajut imevät jatkuvasti ravinteita vedestä ja voivat toimia niiden puhdistajina. Virtavesien hoitoyhdistys toivoo, että ei sallita kaikkien veden yllä olevien pajujen poistoa kaikkine siitä seuraavine kielteisine vaikutuksineen, vaan sitä saa tehdä vain osaksi, kuten on tarkoitus tehdä itse jokiuomassa olevalle muulle puuainekselle. Sekä rantapajut että uoman puuaines ovat osa luonnonmukaista jokiluontoa eivätkä ole mitenkään Espoonjoen vesiongelmien juurisyy.

6) Kuten esimerkiksi ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, johtavat ruoppaustyöt kalojen mädin ja kesänvanhojen poikasten todennäköiseen kuolemaan. On totta, että tiedossa olevat kohdealueen koskikunnostukset tulevat osin korvaamaan kalakuolemia, mutta vasta pitkän aikavälin kuluessa. Ehdotammekin, että esitettyjen uomaruoppaus yms- töiden aikana tehdään lisäksi korvaavia kompensaatiokunnostuksia varsinaisesta kohdealueesta ylävirtaan olevissa virtavesipaikoissa. Jo toimenpiteiden aikana ja ihannetilassa sitä ennen tarvitaan välittömiä korvaavia kompensaatiokunnostuksia esimerkiksi Glomsin- ja Glimsinjoissa. Kokonaisuus huomioon ottaen ei ole myöskään kestävää, että erittäin uhanalainen mereen vaeltava taimen joutuu nykymittaisen verkotuskalastuksen kohteeksi muun muassa Espoon vesillä.

7) Espoon kaupungin hakemuksessa viitataan muun muassa lisääntyviin tulvauhkiin ilmastonmuutoksen vuoksi. Näin saattaakin käydä. Ei ole kuitenkaan mahdollista, että Espoonjokea ruopataan alituiseen, vaan on syytä tarkastella myös, mihin ehkäiseviin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä. Tältä pohjalta koko joen valuma-alueen tilan parantaminen auttaisi vesien määrien tai äärevöitymisen kasvuun. Joen perusongelmat ovat ihmistoiminnan tulosta eivätkä luonnon aiheuttamia.

Kosteikot, koskikunnostukset ja kalojen vaellusesteiden madaltamiset, hulevesien torjuminen ja vastaavat toimenpiteet vahvistaisivat kukin osaltaan niin veden laatua, kalastoa kuin myöskin tulvavesien tasoittumista ja -torjumista. Virtavesien hoitoyhdistys toivookin, että Espoonjoella alkaisi tämänkaltainen laajamittainen vesistön kokonaistarkastelu (vesistöohjelman laatiminen), jossa korostuisivat edellä mainitut ennakoivat ja elvyttävät toimenpiteet. Tämä pätee yhtälailla muihin Espoon vesistöihin.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *