Virhon Vantaanjoen kunnostukset vuonna 2020

Kutusoraikon rakennusta koneellisesti Vantaanjoen yläjuoksulle.

Edellisten vuosien tapaan Virho teki runsaasti kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen vesistössä vuonna 2020.

Virhon EU Leader-rahoitettu virtavesikunnostusprojekti rakensi  vuonna 2020 Vantaanjoen vesistöön kutusoraikkoja ja poikaskivikoita seuraaviin kuntiin:

  • Vihti
  • Hausjärvi
  • Riihimäki
  • Hyvinkää
  • Nurmijärvi

Kunnostusten talvisista valmisteluista voi lukea täältä: https://virho.fi/virho-aloitti-vuoden-2020-vantaanjoen-kunnostukset/

1. Vihtiin rakennettiin poikaskivikoita 82 m², sekä eroosiosuojattiin uoman penkkoja kivillä.

2. Hausjärvelle rakennettiin 36 m² kutusoraikkoja ja eroosiosuojattiin penkkoja kivillä.

3. Riihimäelle rakennettiin 40 m² uusia kutusoraikkoja, tehtiin penkkojen eroosiosuojausta ja uomaan painuneiden ja kasvaneiden pajujen valikoivaa raivausta meritaimenen kutupurolla, koska monena viime vuotena pajut ovat aiheuttaneet virran mukana ajelehtivien puiden ja muun rojun takertumista virtausta ja kalojen liikkumista estäviksi rydöiksi.

4. Hyvinkäälle yhteen paikkaan rakennettiin 90 m² kutusoraikkoja. Toisella paikalla täydennettiin vanhoja kutusoraikkoja rannalle varastoon aiemmin jätetyllä soralla.

5. Nurmijärvelle pääuoman koskelle rakennettiin uusia kutusoraikkoja 82 m².

Poikaskivikon rakennusta Vantaanjoen yläjuoksun sivujoelle.
Kutusoraikon rakennusta Vantaanjoen yläjuoksun meritaimenpurolle.
Kutusoraa siirretään uomaan vaijeriradalla.
Kutusoraikon rakennusta Vantaanjoen pääuoman yläjuoksulle.

Video: Kutusoraikkoa rakennetaan koneellisesti Vantaanjoen pääuoman yläjuoksulle.

Uusi poikaskivikko ja uoman penkkojen eroosiosuojaus Vantaanjoen yläjuoksun sivujoella.
Uusi kutusoraikko ja uoman penkkojen eroosiosuojaus Vantaanjoen yläjuoksun meritaimenpurolla.
Uusi kutusoraikko ja uoman penkkojen eroosiosuojaus Vantaanjoen yläjuoksun meritaimenpurolla.
Uusi kutusoraikko Vantaanjoen pääuoman yläjuoksulla.
Uusi kutusoraikko Vantaanjoen pääuoman yläjuoksulla.

6. Aiemmin rakennettuja kutusoraikkoja ja poikaskivikoita huollettiin seuraavissa kunnissa:

  • Loppi
  • Vihti
  • Hausjärvi
  • Riihimäki
  • Hyvinkää
  • Nurmijärvi

7. Leader-hankkeen tekemän kunnostustyön lisäksi yksi maanomistaja teki talkootyönä perusteellista kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden huoltotyötä ja lisäsi eroosiosuojauksia, sekä laajensi pienpoikashabitaattialuetta Virhon yhdellä Leader-hankkeen työmaalla Vantaanjoen sivujoella Vihdissä ja Lopella. Myös Hyvinkään Rotariklubi teki  talkootyötä useamman henkilön voimin kahtena päivänä Leader-hankkeen uudisrakennustyömailla Hausjärvellä ja Nurmijärvellä.

Huollettu kutusoraikko Vantaanjoen yläjuoksun meritaimenpurolla.
Huollettu kutusoraikko Vantaanjoen yläjuoksun meritaimenpurolla.

8. Yhtä paikkaa Vantaanjoen yläjuoksulla Hyvinkäällä sähkökalastettiin.

Sähkökalastusta Vantaanjoen yläjuoksulla.

Viranomaisten ja Virhon tekemien kalataloudellisten kunnostusten vaikutus Vantaanjoen paikallisten- ja meritaimenten kutualueen laajentumisessa näkyy selvästi. Esim. meritaimenten kutualue on yli 20 vuoden aikana tehtyjen kalataloudellisten kunnostusten aikana laajentunut Vantaankoskelta, 17 km päässä merestä, 95 km päähän merestä Vantaanjoen latvoille Virhon rakentamille kutupaikoille.

Viranomaisten tekemissä kunnostuksissa poistettiin ensin nousuesteitä ja ennallistettiin pääuoman ja Keravanjoen koskia. Sen jälkeen Virhon toimesta on rakennettu pääuomaan ja moniin sivujokiin ja –puroihin paljon kutusoraikkoja ja poikaskivikoita. Lisäksi on rakennettu yksi laskeutusallas ja yksi luonnonmukainen kalatie.

Myös Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) on kunnostanut kolmea alajuoksun puroa. Longinojaa Helsingissä sekä Krakanojaa ja Kylmäojaa Vantaalla.

Aivan viime vuosina muutamat muutkin tahot ovat tehneet jonkin verran kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen vesistössä. Tällainen taho on mm. Vantaan kaupunki, jolla on kesäksi palkattujen purotalkkareiden kunnostustoimintaa ollut jo monena vuotena ja joka muutenkin on esimerkillisesti ryhtynyt nostamaan kuntalaisten ja muidenkin tietoisuuteen Vantaan kaupungin alueella virtaavaa Vantaanjoen vesistöä. Suurimpana yksittäisenä hankkeena Vantaa purki Tikkurilankosken padon. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen (VHVSY) jokitalkkaritoiminta on viime vuosina inventoinut ja huoltanut viranomaistyönä tehtyjä kutusoraikkoja ja rakentanut myös muutaman uuden soraikon.

Virho on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä jonkin verran talkoillakin, mutta erityisen paljon aluksi työllisyysprojektin nimellä ja myöhemmin EU Leader-hankkeen nimellä kutsutulla kunnostushankkeella, joka on 18 vuoden ajan tehnyt suunnitelmallisesti kalataloudellisia täsmäkunnostuksia juuri niihin Virhon valitsemiin paikkoihin, joissa on hyvä vedenlaatu ja joista saadaan paras hyöty Vantaanjoen elvyttämisen kannalta. Työllisyysprojektilla on ammattitaitoinen vetäjä ja työvoimaksi projektiin on palkattu vuosittain kymmenkunta virtavesikunnostajaa, joista puolet on työskennellyt Vantaanjoen vesistössä ja puolet Karjaanjoen vesistössä.

Vuosien mittaan Virhon työllisyysprojekti ja EU Leader-hanke on kunnostanut Vantaanjoen vesistöä yläjuoksun kunnissa Hausjärvellä, Lopella, Vihdissä, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa.

Talkookunnostuksia Virho on tehnyt Hausjärvellä, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Vantaalla ja Helsingissä.

Kunnostustoiminnan rinnalla Virho tekee laajaa vesistön tarkkailu-, suojelu-, valistus- ja tiedotustyötä, jolla kunnostuksien tuottama hyöty varmistetaan ja jolla laajennetaan Vantaanjoen vesistön kunnostuskelpoisen alueen kokoa. Virho on yli 20 vuotta kaivanut esiin mm. Vantaanjoen salattuja jätevesipäästöjä ja julkaissut niistä tietoja ja vaatinut parannusta kuntien vesilaitosten ja valvovien viranomaisten toimintaan, sekä tehnyt lausuntoja asiasta. Pikkuhiljaa Vantaanjoen kuntien vesilaitokset ja valvovat viranomaiset ovat myös parantaneet toimintaansa ja jätevesipäästöt ovat vähenemässä, mutta edelleen niitä on.

Virho on systemaattisesti tiedottanut myös Vantaanjoen vesistön muista isoista ongelmista ja vaatinut parannusta niihin, tehnyt niistä paljon lausuntoja ja työskennellyt aktiivisesti niiden vähentämiseksi ja myös muita Vantaanjoen ongelmia on saatu vähennettyä. Virho mm. puuttui Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen uudelleen käyttöönottoon jo vuonna 2000 ja vaati voimalaitoksen käytön lopettamista. Voimalaitosta käytettiin alkuvuosina usein niin, että virtaaman jakaantumiseen itä- ja länsihaaran välillä vaikutettiin vahingollisesti siten, että taimenet ja lohet eivät nousseet itähaarasta ollenkaan. Virhon vaatimuksesta pidettiin viranomaisten, Helsingin Energian, Helsingin ja muutamien muiden tahojen kanssa neljä palaveria vuosina 2002-2004. Voimalaitoksen käyttöä ei saatu lopetettua, mutta palaverien tuloksena voimalaitoksen käyttötavat saatiin parannettua niin, että taimenia ja lohia pääsi nousemaan jokeen ja Vantaanjoen vaelluskalat pelastuivat katastrofilta.

Em. kunnostus- ja suojelutyöllä Vantaanjoen vesistö on elvytetty likaviemäristä Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi, jonka tunnusmerkkejä ovat mm.:

– Paikalliset taimenet lisääntyvät laajasti eri puolilla vesistöä, jonka uomapituus on yli 300 km.

– Meritaimenet lisääntyvät eri puolilla yli 200 km pitkää meriyhteydessä olevaa uomapituutta.

– Meritaimenet lisääntyvät ylimmillään 95 km päässä merestä.

– Taimenen luonnonlisääntyminen on laajaa ja poikasia syntyy runsaasti eri puolilla vesistöä. Poikastiheydet ovat hyviä monissa paikoissa ja erityisen hyviä Virhon jätevesiltä ja muilta ongelmilta suojaan rakentamilla kutusoraikoilla yläjuoksulla. Myös Longinojalla, Kylmäojalla ja Myllykoskella on havaittu hyviä poikastiheyksiä.

Virhon Vantaanjoella aiempina vuosina tekemistä kunnostuksista voi lukea täältä: https://virho.fi/virhon-vantaanjoen-kunnostukset-vuonna-2019/

Teksti, kuvat ja video: Kari Stenholm

          
        

You may also like...