Metsäojitukset vaarantavat puroluontoa – Virhon lausunto ojitushankkeesta

Tässä Virtavesien hoitoyhdistyksen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Salon Kultalähteenojan ja Satakosken valuma-alueen ojitushankkeeseen. Siinä Virho yhtyy Lounais-Suomen kalatalousalueen näkemykseen:

  1. Kunnostusojituksen hyöty suhteessa vesistölle aiheutuviin haittoihin on hyvin vähäinen (puun lisäkasvu mainittu 0,5-1 m3/ha/vuosi). 
  2. Ojitushankkeen vaikutukset kohdistuvat Huhdinojaan-Kultalähteenojaan-Satakoskenojaan, jotka ovat vesilain mukainen puro ja kokonaisuutena luonnontilainen-luonnontilaisen kaltainen vesilain mukainen puro.
  3. Hitolanjoen latvavedet (erit. Satakoskenoja, Kultalähteenoja, Huhdinoja) ovat erittäin tärkeitä uhanalaisen taimenen elinympäristöjä ja erityisesti lisääntymisalueita. • Pitkäjänteisellä kunnostuksilla on kohennettu vesistön ekologista tilaa ja erityisesti uhanalaisen taimenen elinympäristöjä laajasti koko Hitolanjoen alueella.
  4. Ojitusten vaikutusalueella erityisesti Satakoskenojassa Satakosken alueella, Huhdinojassa ja Kultalähteenojassa. Kunnostuksia on toteuttanut erityisesti Salon seudun kalastusalue laajalla yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa ja erityisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämällä rahoituksella. • Yhteistyö kunnostusten toteutukseen Hitolanjoen alueen ranta-kiinteistöjen kanssa on ollut hyvää ja kiinnostus vesistön tilan ja kalaston kohentamiseksi on ollut merkittävää.
  5. Keskustelussa maanomistajan kanssa on selvinnyt että pyydettäessä kirjallinen lupa ojitushankkeeseen ei ole kuitenkaan kerrottu hankkeen haittavaikutuksista. 
  6. Satakoskenojan-Kultalähteenojan valuma-alueella on havaittu selvää kiintoainekuormitusta ja veden samentumista sekä kutusoraikkojen tukkeutumista joiden syynä on alueella tehdyt turvemaan ojitukset. Havaintoja on esimerkiksi vuosilta 2017 ja 2018
  7. Ojitusten vaikutusarvioinnissa tulee huomioida ojitusten yhteisvaikutus. Alueella tehdyt turvemaan ojitukset ovat jo heikentäneet veden laatua ja kalaston/ravun elinympäristöjä. Uudet ojitukset lisäävät kuormitusta herkkään pienvesiluontoon.
  8. Ojitussuunnitelman alueella A1 Kertomuksenoja voi tietyiltä osin täyttää luonnontilaisen kaltaisen puron kriteerit. Kalastolla on vapaa kulkuyhteys Satakoskenojasta ja Kultalähteenojasta Kertomuksenojaan. Ojitushanke pienentää edelleen Kertomuksenojan alivirtaamia ja kasvattaa tulvahuippuja.
  9. Kokonaisuutena Hitolanjoen latvavedet muodostaa arvokkaan luonnontilaisen kaltaisen pienvesikokonaisuuden, jonka kalastollinen arvo on mittava.
  10. Vaikutusalueella on runsaasti vesilain suojelemia pienvesiluontotyyppejä. Satakoskenojassa on myös poikkeuksellisen edustava metsälain erityisen tärkeä elinympäristö Myllysillan alapuolisella alueella.
  11. Suunnitellut ojitukset heikentäisivät vesistön ekologista tilaa muun muassa aiheuttamalla veden samentumista ja kiintoainekuormitusta.
  12. Hitolanjoen alueella on jo nyt havaittavissa uoman liettymistä ja umpeenkasvua. Lisäojitukset lisäävät liettymistä ja umpeenkasvua.
  13. Metsätalouden vesiensuojelumenetelmistä mm. ojakatkokset ja padottava rakenteet on todettu tehokkaiksi vesiensuojelumenetelmiksi kiintoaineskuormituksen vähentämiseksi. Lietekuopat tai puroon (Kertomuksenoja) tehtävät rakenteet eivät ole asianmukaisia vesiensuojelurakenteita.
  14. Kunnostusojituksen hyöty suhteessa vesistölle aiheutuviin haittoihin on hyvin vähäinen (puun lisäkasvu mainittu 0,5-1 m3/ha/vuosi). 
  15. Ojitushankkeen vaikutukset kohdistuvat Huhdinojaan-Kultalähteenojaan-Satakoskenojaan, jotka ovat vesilain mukainen puro ja kokonaisuutena luonnontilainen-luonnontilaisen kaltainen vesilain mukainen puro. Hitolanjoen latvavedet (erit. Satakoskenoja, Kultalähteenoja, Huhdinoja) ovat erittäin tärkeitä uhanalaisen taimenen elinympäristöjä ja erityisesti lisääntymisalueita. 
  16. Pitkäjänteisellä kunnostuksilla on kohennettu vesistön ekologista tilaa ja erityisesti uhanalaisen taimenen elinympäristöjä laajasti koko Hitolanjoen alueella. Ojitusten vaikutusalueella erityisesti Satakoskenojassa Satakosken alueella, Huhdinojassa ja Kultalähteenojassa. Kunnostuksia on toteuttanut erityisesti Salon seudun kalastusalue laajalla yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa ja erityisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämällä rahoituksella.
  17. Yhteistyö kunnostusten toteutukseen Hitolanjoen alueen ranta-kiinteistöjen kanssa on ollut hyvää ja kiinnostus vesistön tilan ja kalaston kohentamiseksi on ollut merkittävää. Keskustelussa maanomistajan kanssa on selvinnyt että pyydettäessä kirjallinen lupa ojitushankkeeseen ei ole kuitenkaan kerrottu hankkeen haittavaikutuksista. 
  18. Satakoskenojan-Kultalähteenojan valuma-alueella on havaittu selvää kiintoainekuormitusta ja veden samentumista sekä kutusoraikkojen tukkeutumista joiden syynä on alueella tehdyt turvemaan ojitukset. Havaintoja on esimerkiksi vuosilta 2017 ja 2018 (kuvat alla).
  19. Ojitusten vaikutusarvioinnissa tulee huomioida ojitusten yhteisvaikutus. Alueella tehdyt turvemaan ojitukset ovat jo heikentäneet veden laatua ja kalaston/ravun elinympäristöjä. Uudet ojitukset lisäävät kuormitusta herkkään pienvesiluontoon.
  20. Ojitussuunnitelman alueella A1 Kertomuksenoja voi tietyiltä osin täyttää luonnontilaisen kaltaisen puron kriteerit. Kalastolla on vapaa kulkuyhteys Satakoskenojasta ja Kultalähteenojasta Kertomuksenojaan. Ojitushanke pienentää edelleen Kertomuksenojan alivirtaamia ja kasvattaa tulvahuippuja.
  21. Kokonaisuutena Hitolanjoen latvavedet muodostaa arvokkaan luonnontilaisen kaltaisen pienvesikokonaisuuden, jonka kalastollinen arvo on mittava.
  22. Vaikutusalueella on runsaasti vesilain suojelemia pienvesiluontotyyppejä. Satakoskenojassa on myös poikkeuksellisen edustava metsälain erityisen tärkeä elinympäristö Myllysillan alapuolisella alueella.
  23. Suunnitellut ojitukset heikentäisivät vesistön ekologista tilaa muun muassa aiheuttamalla veden samentumista ja kiintoainekuormitusta.
  24. Hitolanjoen alueella on jo nyt havaittavissa uoman liettymistä ja umpeenkasvua. Lisäojitukset lisäävät liettymistä ja umpeenkasvua.
  25. Metsätalouden vesiensuojelumenetelmistä mm. ojakatkokset ja padottava rakenteet on todettu tehokkaiksi vesiensuojelumenetelmiksi kiintoaineskuormituksen vähentämiseksi. Lietekuopat tai puroon (Kertomuksenoja) tehtävät rakenteet eivät ole asianmukaisia vesiensuojelurakenteita.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *