Pienvesivoimala ilman kalatietä – ei enää kauaa?

Suomen hallitus valmistelee lakiesitystä niin sanotusta nollavelvoitelaista. Tämä tarkoittaa etusijassa pieniä, energiatuotannon kannalta vähämerkityksellisiä vesivoimaloita, joihin ei ole vielä järjestetty ohitusuomaa tavalla tai toisella eikä ole edes kalatalousmaksua korvaamassa haittoja. Näitä on laskelmien mukaan noin 140 kappaletta.

Ohessa Virtavesien hoitoyhdistyksen lausunto lakia valmistelevalle oikeusministeriölle:

Näiden nollavelvoitelaitosten energiatuotannon vähyys on peilattava myös sitä vasten, että pienvedet ovat usein arvokkaimpia lohikalatuotannon ja luontoarvojen näkökulmasta. Voimala ilman vaellusmahdollisuutta saattaa tarkoittaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia vesistön kalakantoihin, virkistysarvoihin sekä täten myös maan ja veden rahalliseen arvoon muille (kuin voimalan omistajille). Niin ylä- kuin alavirrassa.

Lakiluonnoksessa ei olekaan otettu esiin tällä tavalla nollavelvoitevoimaloiden kielteisiä taloudellisia vaikutuksia. Lakiluonnoksessa mainitaan omaisuudensuoja. Vedenomistajille kuuluu kalastusoikeudet, joiden arvo heikentyy laajoillakin alueilla vaellusesteellisten voimaloiden takia. Tämä seikka tulisi lisätä lain perusteluihin.

Yleisenä huomiona toteamme myös huoltovarmuudesta, johon lakiluonnoksessa viitataan. Kalakannat ovatkin tarvittaessa merkittävä ruuanlähde, joita voidaan hyödyntää niin kriisi- kuin muissa oloissa.

Nyt esitettävän lakiluonnoksen sijaan ehdotamme kuitenkin Vesistöpaneelin valmistelun pohjalta yhtä tarvittavaa muutosta vesilakiin: sen 3. luvun 22. artiklaan tulee lisätä kaksi sanaa ”asettaa tai”. Tällöin artikla kuuluisi seuraavasti: Lupaviranomainen voi hakemuksesta asettaa tai muuttaa kalatalousvelvoitetta  ja kalatalousmaksua koskevia määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet”.

Mikäli vesilakia ei kuitenkaan muuteta tältä pohjalta ja lakiesitys lähtee suurin piirtein esitetyssä muodossa, niin siihen tulisi saada edellä mainittujen omaisuudensuoja- ja huoltoarvonäkemyksien lisäksi ainakin seuraavat muutokset:

Kalatalousvelvoitetta määrättäessä etusijalle tulee pääsääntöisesti asettaa ohitusuoman/kalatien rakentaminen, joka mahdollistaa kalojen niin ylös- kuin alasvaelluksen. Kalatalousmaksun tulee olla viimesijainen tai täydentävä etenemistapa.

Jos kalatalousmaksu määrätään, tulee siinä olla mukana jatkuvat inflaatiokorjaukset.

Lakiluonnoksessa viitataan kohtuuttomiin kustannuksiin nollavelvoitelaitoksen omistajille. Tätä punnitessa tulee olla mukana myös haitat ylä- ja alavirran vedenomistajille sekä periaate ”aiheuttaja maksaa vahingot ja korjauskeinot”. Kohtuuttomuus ei myöskään saa olla keino, jolla kalatalousvelvoitteiden toteutuminen estyy.

Lain tulee johtaa nollavelvoitelaitosten kalatalousvelvoitteiden tarkasteluun merkittävässä mittakaavassa ja riittävän tehokkaalla aikataululla.