Virhon Helmi-hanke Länsi-Uusimaalla

Virho haki Ympäristöministeriön Kunta- ja Järjestö Helmi-ohjelman avustuksen Länsi-Uudenmaan virtavesien kunnostushankkeeseen vuosille 2022-2023.

Helmi-ympäristöohjelman tarkoitus on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja.

Määrällisesti avustus on Helmi-ohjelman toiseksi suurin kategoriassa Pienvedet ja rantaluonnon kunnostus ja hoito. Suomen Vesistösäätiön Pienvesi-Helmi hankkeen saama avustus on suurempi. Sen sisältämät hankkeet jakautuvat koko maan alueelle. Virhon Helmi-hanke toimii Länsi-Uudellamaalla Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa sekä Lohjalla. Länsi-Uudenmaan kunnat Lohja kaupunkia lukuunottamatta ovat myös Virhon hankkeen rahoittajia.

Hankkeen rahoitukseen osallistuvat myös järjestöt. Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry., Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys ry., Suomen Luonnonsuojelun Säätiö sr. sekä Lohjan seudun ympäristöyhdistys ry ja Virho. Rahallisen tuen lisäksi ympäristöjärjestöt tukevat hanketta erityisesti osallistumalla Virhon järjestämiin talkoisiin paikallisissa kunnostuskohteissa.

Kunnostukset alkoivat Eestinkylänjoelta

Hanke käynnistyi toukokuussa 2022, jolloin aloitettiin maanomistajien suostumusten kokoaminen kunnostuksia varten.  Kirkkonummella kohteeksi valittiin Eestinkylänjoki ja Siuntionjokeen Lohjan puolelta laskeva Munkkaanoja. 

Eestinkylänjokea on pidetty taimenjokena jo ennen Helmi-hanketta. Paikallisten taimenten on tiedetty lisääntyvän pitkin jokea aina Överbyn padolle saakka. Padon yläpuolella Meikon alueella on ylängöltä laskeva Korsobäcken, jossa on myös paikallinen taimenkanta.

Överbyn padon ohittavan kalatien valmistumisen jälkeen vuonna 2022 ovat taimenet ja muut vesieliöstö voineet päästä yläpuoliselle vesialueelle merestä saakka.

Heinäkuussa aloitettiin Eestinkylänjoen kunnostukset Rannikkotie 51:n eteläpuolella. Kiviaines ajettiin välivarastoihin, joista se kuljetettiin traktorilla joen rantaan. Kunnostus tehtiin koneellisesti.

Eestinkylänjoen koneellinen kunnostus kesti 3 viikkoa. Viimeinen kohde Kirkkonummen alueella oli noin 40 metriä pitkän virta-alueen kiveäminen Rannikkotie 51:n ylittävien ja Upinniemeen kulkevien siltojen alla. Kiveämisen jälkeen kosken niskalle tehtiin laaja 4 m2 soraikko. Siltojen alle rakennettiin kaikein kaikkiaan neljä soraikkoa.

Kiveä puuaineksen sekaan

Koko Eestinkylänjoen kunnostusalueelle tehtiin lähes 30 soraikkoa. Niiden arvioitu ala on 264 neliömetriä. Poikaskivikkoa rakennettiin yhteensä 650 m2.

Kunnostuksia tehtiin joen nivelkohtiin, joissa oli näkyvissä virtaaman muutoksen aiheuttamaa pinnan väreilyä. Nivelkohdissa virran nopeutta kiihdytettiin muotoilemalla joen leveyttä kivillä kaventaen. Tämän jälkeen muodostuneen niskan yläpuolinen alue soraistettiiin ja viimeisteltiin lapioin.

Paikoin peltoalueella kulkevan Eestinkylänjoen uoman pohja oli lähes kivetöntä ja soraa oli vain nimeksi. Virtapaikat muotoutuivat joessa olevan puuaineksen varaan.

Puuaineksen sekaan lisättiin soraa ja joen virtausta muutettiin kiveämällä ja penkereitä tukemalla.  Rantojen kasvillisuutta ei poistettu kuten ei itse joessa ollutta puuainesta. 

Kunnostuksen jälkeinen tilanne eroaa aiemmasta selvästi kiihtyneen virran perusteella. Vaihtelevat virtausolosuhteet tarjoavat elinympäristöjä isommalle joukolle eliö- ja kasvilajeja.

Talkoot Eestinkylänjoella

Alueella järjestettiin avoimia talkoita. Niihin osallistuivat hankkeessa mukana olevien yhdistysten jäseniä ja paikallisia asukkaita. Talkoissa tehtiin ja muotoiltiin joen soraikkoja. 

Myös haitallista vieraslajia, jättipalsamia, poistettiin yli 20 jätesäkillistä, jotka Kirkkonummen kunta haki edelleen käsiteltäväksi. 

Lokakuussa järjestettiin joen kututarkkailuilta. Valitettavasti niissä ei havaittu nousevia kaloja useista silmäpareista huolimatta voimakkaasti kasvaneen virtaaman ja sateiden aiheuttaman veden samentuminen vuoksi.

Meritaimenia kuitenkin nousi jokeen. Virhon hankevastaava ja hanketyöntekijä raportoivat nousukaloista. Alueella nähtiin kahden yli 50 cm meritaimenen nousevan ylävirtaan. Myös Jolkbyjokeen nousi noin 60 sentin merikala. Nämä havainnot ovat merkittäviä. 

Ne ovat ensimmäiset havainnot merestä nousseista taimenista Eestinkylänjoelta. Uhanalainen meritaimen siis lisääntyy joessa, ei vain paikallinen kanta. Sen elinympäristön turvaamista tulee jatkaa.

Kunnostukset Munkkaanojalla

Kirkkonummelta siirryttiin Siuntionjoen latvavesille Munkkaanojalle. Puro laskee Siuntionjoen Lempansin haaraan ja saa vetensä mm. Lohjanharjun lähteistä. 

Munkkaanoja on soveltuva kunnostuskohde erityisesti Lempansin haarassa lisääntyvän taimenen ja Munkkaanojan veden laadun ja riittävyyden takia.

Veden riittävyyttä kuvaa hyvin, ettei kesän 2022 kuumuus vaikuttanut merkittävästi Munkkaanojan veden lämpötilaan. Puro ei kuivunut olemattomiin kuten useat muut pienet latvavedet, vaan virtaama säilyi hyvänä.

Munkkaanojan vesi pysyy viileänä jopa alivirtaaman aikana, jolloin vettä purossa on paikoin alle 15 senttiä.

Poikkeuksellista muihin alueen puroihin verrattuna on Munkkaanojan liki kivettömyys. Soraa on lähinnä siltarumpujen kohdilla. Puuainesta purossa on sitäkin enemmän.

Munkkaanojalla tehdyt taimen havainnot ovat vähäisiä. Niitä on viime vuosina tehty käytännössä vain Veijolantien alapuolisella aiemmin tehdyllä soraikolla.  

Helmi-hanke kunnosti Munkkaanojan alimman osan Lempans/ Kivikoskenpuron littymäkohdasta Veijolan tielle. Tämän pisimmän yhtenäisen kohteen pituus on 1300 metriä.

Vasemmanpuoleinen ja keskimmäinen kuva on Munkkaanojan kunnostusalueen eri päistä Lempans/ Kivikoskenpuron yhtymäkohdasta ja Veijolan sillan alapuolelta jakson pohjoisosalla. Oikeanpuoleinen kuva on tyypillinen maisema kunnostuksen jälkeen.

Muut kunnostusalueet 

Veijolan tiestä pohjoiseen kunnostettiin kaksi aluetta. Ensimmäiselle alueelle tehtiin 5 soraikkoa ja niiden poikaskivikot. 

Kolmas kunnostuskohde on Munkkaanojan luonnonsuojelualueella, jossa poistettiin mm. romahtaneen sillan aiheuttama osittainen nousueste.

Tierumpu ja kunnostettu koski Munkkaanjoen luonnosuojelualueella

Sillan raivauksen lisäksi aluetta kunnostettiin pidemmälle alavirtaan.

Yksityiselle suojelualueelle tehtiin yhteensä 4 soraikkoa.

Yhteensä Munkkaanojaa kunnostettiin noin 1,6 kilometriä. Poikaskivikkoa tehtiin 1500 m2 ja uutta kutualuetta 540 neliömetriä. Munkkaanoja oli Virhon Helmi-hankkeen virtavesikohteista sekä työmäärältään että kustannuksiltaan suurin. 

Syksyllä 2023 Munkkaanojassa kutevien taimenten määrän oletetaan kasvavan uusien kutualueiden myötä. Vuoden 2022 kunnostusten ansioista taimenelle soveltuvien lisääntymisympäristöjen määrä kasvoi olennaisesti. Yhtenä hankkeen tavoitteena onkin taimenten elinympäristön laajentaminen uusille alueille. 

Helmi-hanke vuonna 2023

Hankkeen painopiste vuonna 2023 siirtyy Siuntion ja Inkoon virtavesien kunnostukseen.  Maanomistajien suostumusten hankinta aloitettiin tammikuussa.

Siuntion osalta hanke toteuttaa sekä Bölebäckenin että Bränmalmsbäckenin soraistukset. Näiden lisäksi tehdään Oravapuron kunnostus.

Inkoon kohteet odottavat edelleen maanomistajien kantaa Virhon Helmi-hankkeen suunnitelmiin ja niiden toteutus varmistuu suostumusten saannin jälkeen. 

Edelleen hankkeessa on tarkoitus kunnostaa Kirkkonummen keskustan läpi virtaava Jolkbyjoki sekä virta-alue kynnyksineen Kvarnbynjoen alueella. Molemmille alueille on saatu maanomistajan suostumukset kunnostusten toteuttamiseen.

Talkoile Helmi-hankkeessa

Kirkkonummen keskustassa ja Siuntiossa on mahdollisuus osallistua virtavesitalkoisiin vuonna 2023. Todennäköisesti ensimmäiset talkoot järjestetään Siuntiossa jo kesäkuussa. 

Kiinnostuneet voivat ilmoittautua  jo ennakkoon sähköpostitse osoitteeseen eljasrahikainen@yahoo.com. 

Helmi-ohjelman www-sivut:https://www.ely-keskus.fi/kunta-ja-jarjesto-helmi ja https://ym.fi/helmi

Lisätietoja Helmi-hankkeesta: 
Eljas Rahikainen
Hankevastaava
040 840 8672
eljasrahikainen@yahoo.com