Kymijoen Ahvenkoskenhaaraan saatava kalatiet, alasvaellusväylät ja reipas kalatalousmaksu

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hakee Kymijoen läntisen Ahvenkoskenhaaran kalatalousvelvoitteiden muuttamista. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry tukee laajasti ELY-keskuksen hakemusta, mutta esittää myös muutaman täydentävän huomion asiasta päättävälle aluehallintovirastolle:

Hakemuksen perusteena on olosuhteiden muuttuminen: Kymijoen veden laatu on parantunut huomattavasti, asenteet ja arvot ovat muuttuneet ja niiden myötä lainsäädäntö. Tutkimus ja tiede on tuonut lisää tietoa myös Kymijoen länsihaaran sopivuudesta lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi.

Jokivesistöjä ei silti elvytetä pelkästään lohelle. Esimerkiksi toutain ja nahkiainen sekä vimpa ja kuore on otettava huomioon.

Kalatalousvelvoitteita punnittaessa on muistettava Kymijoen kala- ja luontoarvojen elvyttämisen taloudelliset näkökohdat. Parantuneet kalakannat tukevat ammatti- ja harrastuskalastusta, lohivirraksi palautuneen Kymijoen rantatonttien arvoa ei tällainen kehitys ainakaan heikentäisi ja myös paikallis- ja turismielinkeinot hyötyisivät. Kymijoki lohivirtana olisi huomattava vetovoimatekijä alueen kunnille.

On noteerattava vahvasti vaelluskaloja koskeva luontokatokysymys, EU:n vesipuitedirektiivi sekä YK:n Montrealin sopimus luontokadon pysäyttämisestä, johon Suomi on sitoutunut.

Kymijoella on todella iso potentiaali merkittävänä lohikalajokena. Hakemuksessa viitataan Kymijoen alaosan 420 hehtaariin soveltuvana lohen lisääntymis- ja poikasalueena. Todennäköisesti pinta-ala on vielä isompi (kuten hakemuksesta selviää), sillä lohi pystyy käyttämään hyväkseen monipuolisempia alueita kuin aiemmin on ajateltu.

Tässä yhteydessä Virtavesien hoitoyhdistys painottaa, että todennäköisesti myös (mereen vaeltavan ja sisävesien) taimenen potentiaalia on aliarvioitu. Lukuisat pienet virrat ja sivu-uomat soveltuvat mainiosti taimenten kutu- ja poikasalueiksi ja toisaalta itse iso Kymijoen pääuoma kuin meri soveltuvat isojen taimenten syönnös- ja kasvualueiksi. Esimerkiksi koski- ja purokunnostuksin sekä pieniä vaellusesteitä poistamalla vesistöä voisi kehittää lisää taimenten näkökulmasta.

Kymijoen elvyttämisestä on saatavissa niin suuri hyöty, että se säteilisi koko Suomenlahdelle ja Itämereen. Kyse on huomattavasta alueellisesta hankkeesta, jolla on valtakunnallista merkitystä.

Kymijoen läntisen Ahvenkosken haaran tilanne on nykyisellään huono. Kummassakaan vesivoimalassa (Ahvenkoski, Klåsarö) ei ole kalateitä tai alasvaellusväyliä ja kalatalousmaksut ovat vähäiset (noin 60 000 + 23 000 €).

Voimaloiden haltija Helen oy ei ole saanut vuosien aikana aikaiseksi mitään merkityksellistä käytännön toimenpidettä luonnonmukaisen kalankulun ratkaisemiseksi. Tehdyt selvitykset toimenpidesuosituksineen ovat jääneet toteuttamatta.

ELY-keskus esittää kumpaankin vesivoimalaan kalatietä ja alasvaellusväyliä. Virho haluaa painottaa, että alasvaelluksen on noustava ylösvaeltamisen rinnalle yhtä tärkeäksi kysymykseksi, kun vesivoimaloiden ohitusrakenteista tehdään päätöksiä. Ei saa tehdä niin, että ensin rakennetaan kalatiet ja sitten pohditaan, voidaanko alasvaellus ratkaista.

Virtavesien hoitoyhdistys haluaa nostaa esiin hakemuksessa mainitun siian vaelluksen ja että sen mahdollisuudet Kymijoessa selvitetään huolellisesti. Siika vaelluskalana on kärsinyt mittavasti patoamisista ja Kymijoki soveltuu lajille hyvin.

Virho pitää kuitenkin liian pienenä ELY-keskuksen esittämää kalatalousmaksua 253 050 € vuodessa. Summan tulisi olla lähellä miljoonaa € vuodessa. Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalat ovat peittäneet laajoja koskialueita ja myös vastaisuudessa niiden turbiineissa kuolee paljon kaloja. Pelkät kalatiet ja alasvaellusväylät + runsaan 200 000 € kalatalousmaksu eivät riitä kattamaan näin laajoja haittoja. Kompensaationa selvästi isompi summa käytettynä koko vesistöalueen kunnostuksiin, tutkimuksiin, veden laadun lisäparantamiseen, mahdollisiin tuki- ja kotiutusistutuksiin jne. alkaisi kattaa edes osan Helenin vesivoimaloiden aiheuttamista haitoista.

Lopuksi Virtavesien hoitoyhdistys haluaa korostaa kalateiden vesimäärän merkitystä. Hakemuksen mukana olleessa Sitowisen selvityksessä oli otettu esiin 3,1 – 7,9 kuutiota sekunnissa kalateissä. Nämä luvut ovat pienehköjä ottaen huomioon Kymijoen lähes 300 kuution keskivirtaaman (tästä noin puolet Ahvenkoskenhaaraan). AVI:in tulisi määrätä kalateiden vesitykseksi vähintään Sitowisen selvityksen yläraja ja mielellään enemmän sekä lisäksi velvoite ohjata kalatien suulle ylimääräinen usean kuution houkutusvirtaama.

Etusija on asetettava luonnonmukaisille, ympäri vuoden vesitettyinä oleville kalateille. Ympärivuotinen vesityksen AVI on määrännyt päätöksessään myös Kymijoen vesistön yläjuoksun Voikosken luonnonmukaiseen kalatiehen.