Kuusamon Kuusinkijoen voimalan käytölle roti ja se pian purkuun

Lapin ELY-keskus kalatalousviranomaisena, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus valtion valvontaviranomaisena ja Kuusamon kaupunki ovat toimittaneet aluehallintovirastolle hakemuksen Kuusinkijoen Myllykosken voimalaitoksen rakentamisluvan säännöstelyä koskevan lupamääräyksen 2 tarkistamiseksi.

Kyseessä on vesilain 19 luvun 7 §:n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistaminen.Hakijat ovat katsoneet, että Kuusinkijoen säännöstelystä aiheutuu nykykäytännöllä vesilain 19 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vesiympäristön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia. Haittaa aiheuttavat voimalaitoksen toistuvat käyttökatkot, lyhytaikaissäännöstely sekä suuret virtaamavaihtelut huoltotoimien yhteydessä.

Myllykosken voimalaitoksen nykyinen säännöstelykäytäntö ei hakijoiden mukaan täytä muuttuneiden olosuhteiden asettamia vaatimuksia ja virtaaman lyhytaikaissäädöllä on negatiivisia vaikutuksia joen ekologiaan.Hakijat ovat esittäneet, että lupamääräystä 2) tulisi muuttaa siten, että se kuuluisi seuraavasti.:

”Vedenjuoksutus on hoidettava siten, ettei Ala-Vuotunkijärven vedenpinta ylitä korkeutta NN + 244,65 m eikä alita korkeutta NN + 243,80 m. Ala-Vuotunkijärveä säännöstellään siten, että voimalaitoksen juoksutus seuraa pääsääntöisesti järven tulovirtaamaa. Kevättulvan aikana juoksutus on tulovirtaamaa pienempi ja järven vesipinnan annetaan nousta lähelle ylärajaa. Tulovirtaaman pienentyessä järven vesipinnan annetaan laskea hitaasti. Kevättulvan jälkeen helmikuun loppuun asti järven vesipinta pidetään tasolla NN + 244,20–244,55 m.

Helmikuun jälkeen ennen kevättulvaa vesipinta saa laskea enintään tasolle + 243,80 NN m. Juoksutus on hoidettava siten, ettei Kuusinkijoen ekologinen tila vaarannu. Kuusinkijokeen on juoksutettava jatkuvasti vähintään 3,0 m3 /s tai Ala-Vuotunkijärven tulovirtaama, jos se on tätä pienempi. Lyhytaikaissäännöstely on kielletty eikä juoksutuksessa muutenkaan saa tehdä tulovirtaaman muuttumisesta johtumattomia nopeita muutoksia. Edellä mainituista juoksutusehdoista saa poiketa lyhytaikaisesti ennakoimattomasta olosuhteesta johtuen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksellä.”

”Säännöstelyn muuttaminen hakemuksen mukaisesti tukisi hakijoiden mukaan Kuusinkijoen järvitaimenkannan säilymistä sekä vaikuttaisi positiivisesti koko jokiekosysteemin tilaan. Lisäksi vesistön käyttömahdollisuudet paranisivat.

Esitetystä lupamääräyksen tarkistamisesta ei hakijoiden mukaan aiheudu tulvavaaran lisääntymistä eikä haittaa muille vesistön käyttömuodoille. Hakijoiden mukaan lupamääräyksen tarkistaminen hakemuksen mukaisesti ei vähennä säännöstelystä saatavaa kokonaishyötyä nykykäytäntöön verrattuna. Esitetyistä AlaVuotunkijärven vedenkorkeusmääräyksistä ei aiheudu hakijoiden mukaan voimataloudelle sanottavaa edunmenetystä.”

Virtavesien hoitoyhdistys toteaa aluehallintovirastolle, että Kuusinkijoki yhdessä Kuusamon muiden suurten jokien kanssa yhdistettynä vesistön Venäjän puoleiseen reittiin on poikkeuksellisen arvokas niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Se on yksi niistä harvoista Suomen vesialueista, joissa luonnonvarainen järvivaelluksinen taimenkanta elää. Harjuskanta on vahva. Esimerkkinä seudun poikkeuksellisesta merkityksestä on muun muassa perhokalastuksen maailmanmestaruuskisojen sijoittuminen.

Kuusamon vesistöt ja siihen liittyvä kalastus ovat arvokkaita myös taloudellisesti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksen (2014) mukaan ”Oulankajoen vesistön luonnonvaraisten taimenkantojen esiintymisalueelle suuntautuvan kalastusmatkailun Kuusamoon tuomat välittömät arvonlisäverottomat tulot olivat 1–2 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutukset 7–12 henkilötyövuotta, välittömät palkkatulot 200 000–370 000 euroa ja verotulot 27 000– 50 000 euroa.”

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen aiemmin antamassa lausunnossa todetaan mm. seuraavasti: ”Lohikalojen elinympäristön hyvän laadun säilyttäminen ja kestävään käyttöön perustuva kalakantojen hyödyntäminen ovat perusedellytyksiä vapaa-ajankalastuksen, kalastusmatkailun ja niiden kytkeytyvän elinkeintotoiminnan tulevaisuudelle”.

Näitä taustoja vasten Kuusinkijoen vesivoimalan toiminta sekä sen jatkuvasti ja toistuvasti aiheuttamat häiriöt veden virtaamissa ovat haittatekijä kalastolle, luonnolle ja myös elinkeinotoiminnalle ja työllisyydelle (kts. esimerkiksi Kuusinkijoen vesistöalueen kalatalousselvitys Ari Huusko).

Voimalan aiheuttamat nopeatkin virtaamavaihtelut aiheuttavat eroosiota, jättävät kaloja kuiville tai pedoille alttiiksi sekä heikentävät joen kokonaistuottoa, mm. vesihyönteiskantaa, joka on puolestaan keskeinen kalojen ravinnonlähde. Myös kielteiset vaikutukset siikakantoihin on otettava huomioon.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry yhtyykin täysin ELY-keskuksen muutosvaatimuksiin ja toivoo, että ne saatetaan voimaan mahdollisimman nopeasti.

Lisäksi toivomme, että Kuusinkijoen voimalan purkaminen ja kyseisessä paikassa olevan koskialueen kunnostaminen otetaan mukaan patopurkuohjelmiin. Vesivoimala on valtakunnallisessa energiatarkastelussa pieni 9 m2/sekunnissa-keskivirtaamaltaan, mutta ympäristöllisesti ja myös paikalliselinkeinojen näkökulmasta negatiivisimmasta päästä ottaen huomioon koko vesistön arvokkuus.

Mikäli Kuusinkijoen vesivoimalan purusta ei päästä lähivuosina ratkaisuun, tulee Kuusingin niskan vanha uoma eli Piilinkijoki avata ja kunnostaa luonnonmukaiseksi ohitusuomaksi.

You may also like...