Kemijoki oy:n ehdotus Taivalkosken kalatien rakentamiseksi: hyvä yritys, mutta petrausta tarvitaan

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n näkemys Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle Kemijoki oy:n hakemuksesta rakentaa Taivalkosken vesivoimalaitokseen kalauoma,  PSAVI/671/2022

Kemijoki oy on jättänyt hakemuksen Taivalkosken vesivoimalan kalatiestä. Tämä on myönteistä, sillä Kemijoen vapaan vaelluksen palauttamista on odoteltu jo useita kymmeniä vuosia ja patoamisesta aiheutettuihin haittoihin suhteutettuna korjaustoimenpiteet ovat olleet vähäisiä.

Kemijoki oy:n suunnitelmassa tavoitellaan osaksi luonnonmukaista, osaksi teknistä kalatietä, jota mahdollisesti täydennettäisiin pumppuratkaisulla (lisähoukutusveden ohjaaminen). Kalatien vesimäärä olisi parisen m2/sekunnissa ja siinä olisi myös kalojen kiinniotto-ylisiirtolaitteet. Vettä siihen ohjattaisiin 20.5-20.10. välisenä aikana.

Arvostamme Kemijoki oy:n esitystä, mutta siinä on useita vakaviakin puutteita ja ongelmia:

Jo kalatien suunnitteluvaiheessa on tuotava esiin kalojen alasvaellus ja miten se järjestetään. Tämä on yhtä tärkeä kysymys kuin kalojen nousu. Edellä mainitusta huolimatta suunnitelmista löytyy vain viittauksia alasvaellusaiheeseen ja vielä vähemmän käytännön ratkaisumalleja ja kuinka ne toteutettaisiin.

Taivalkosken kalatien käsillä oleva suunnitelma onkin keskittynyt pitkälti ja lähes yksinomaan kalojen nousuun. Alasvaelluskysymyksen puuttumisen lisäksi tämä on johtanut toiseen ongelmaan: nykyaikaiset vesivoimaloiden ohitusuomat eivät ota huomioon vain kalojen tarpeita, vaan laajasti muunkin vesieliöstön ja yleensäkin luonnon monimuotoisuuden. Kemijoki oy:n hakemus on ajattelutavaltaan vanhanaikainen.

Vain osan vuotta vesitettynä oleva kalatie toimii heikosti luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, kun sen kuivuessa ja jäätyessä esimerkiksi vesihyönteis- ja -sammallajisto kärsisivät. Ympäri vuoden vesitettyinä olevat uomat ovat lisäksi esimerkiksi saukon vaellusreittejä ja koskikaran asuinalueita.

Lisäksi uusin tutkimus on osoittanut, että mereen alasvaeltavat smoltit (vaellusikäiset lohikalat) voivat lähteä liikkeelle talvellakin, jos tulee esimerkiksi talvitulvia. Tällöin kiinni olevan kalatien takia turvallinen alasvaellus ei olisi mahdollista. Ilmastonmuutos ja sen myötä lisääntyvien talvitulvien vaikutukset on otettava huomioon, jotta suunnitelma ei olisi vanhentunut tästäkin näkökulmasta.

On eduksi, että Kemijoki oy:n suunnitelma esittää lisävettä kalatiehen pumppujen avulla. Tämä mahdollisuus on kuitenkin vain ”ehkä” ehdotus eikä sitä välttämättä toteutettaisi ollenkaan. Kysymys on tärkeä erityisesti sen takia, että kalatiehen osoitettaisiin muuten vain parisen kuutiota Kemijoen virtaamasta (joen keskivirtaama on viitisensataa kuutiota sekunnissa). Vesimäärä on aivan liian vähäinen luodakseen riittävän huokutusvirtaaman nouseville kaloille ja vaikeuttaa myös toimivan alasvaellusjärjestelmän rakentamista.

Aluehallintoviraston on päätöksessään edellytettävä kalatiehen kunnollinen monen kuution ympäristövirtaama sekä houkutinlisävesi pumpuilla pakollisena.

Kokonaisuudessaan Kemijoki oy:n suunnitelmasta saa käsityksen, että tärkeintä on rakentaa kalatie. Ei se, että saadaanko siitä oikeasti toimiva ja tehokas. Näin ei saa olla, sillä vähätuottoinen ja toimimaton kalatie ei kompensoi Taivalkosken voimalan osaltaan aiheuttamia laajoja ympäristö- ja kalavahinkoja.

Aluehallintoviraston päätöksessä Kemijoki oy:lle tulee asettaa Taivalkosken kalatien toimivuusvaatimus, velvoite tehdä säännöllisiä seurantatutkimuksia (jotka julkaistava) sekä erityisesti velvoite ryhtyä kalatien parannuksiin, jos se ei ole riittävän toimiva.