Kiitos huomiostasi! Karkkilassa kirjolohien istutusta on viime vuosina keskitetty ja kaupungin yläpuolen koskiin ja Maijalankoskeen sitä ei enää istuteta. Itse asiassa emme ole varmoja siitä, mitä on ollut Karkkilan vesien todellinen taimentilanne takavuosina (havaintosi runsaista poikasmääristä 1980-90). Silloin nimittäin taimenta istuteltiin eri puolille ja eikä tänä päivänä ole tietoa kuinka paljon ja minne. Esimerkiksi emme voi luottaa viime vuosituhannen puolen sähkökoekalastuksien raportteihin, kun tuloksissa voi olla mukana istukaspoikasia. Nykyisinhän ei taimenistutuksia ole ja kaupungin yläpuolella kanta on vallan kohtuullinen, mutta alapuolella heikohko. Syitä voi olla monia, kuten monet niukan ja kovin lämpimän veden kesät 2000-luvun puolella, kutusoraikkojen kehno kunto (esim. Maijalankoskessa tapahtui n 300 kuution maanvyöry suoraan kutualueille), salakalastus, keskustan vesivoimala ilman kalatietä jne. Käytännössä monen tekijän yhteistulos. Mutta alueen kehittyneet kalastussäännöt ml. kahluukielto alkukesään, kaupungin jätevedenpuhdistamon tehostunut toiminta, viime aikojen koskikunnostukset jne. luovat toivottavasti tietä parempaan.

Kiitos palautteesta, huoli harjuksista on yhteinen. Oman kokemuksen mukaan harjuskanta oli siellä parhaimmillaan 2000-luvun alkupuolella. Sen taantuminen on yleinen etelä-suomalainen ilmiö, johon saattaa vaikuttaa ilmastonmuutos. Kirjoituksessa mainittua erityistä harjuskutusoraa ei näillä näkymin lisätä Maijalaan, koska se ei tahdo pysyä paikoillaan tulvissa. Lisättävä sekakokoinen kutusora (16-60 mm) tarkoittaa sitä, että tulee myös pienempisilmäisen soran alueita, joiden pitäisi kelvata harrille. Koskimaisen alueen jälkeen yritetään tehdä hiekkasuoralle muutama väkevämmän virran alue, jossa harjus voisi viihtyä. Eli tehdään mitä voidaan!