Erinomainen asetusluonnos uhanalaisten kalojen €-arvoiksi, mutta siihen tarvitaan muutamia korjauksia

Virtavesien hoitoyhdistyksen lausunto maa- ja metsätalousministeriölle uhanalaisten ja taantuvien kalojen arvoista:

 

Virtavesien hoitoyhdistys on tyytyväinen siitä, että asetusluonnos on monen vuoden odottamisen jälkeen saatu esiteltyä ja kiittää tehdystä työstä erityisesti maa- ja metsätalousministeriötä sekä taustatyötä tehnyttä LUKE:a.

Asetukselle on suuri tarve, koska listalla olevat kalalajit ovat monin paikoin heikossa asemassa ja joitain uhkaa sukupuutto vähintään alueellisesti.

Toiseksi Virtavesien hoitoyhdistys näkee myönteisenä asetusluonnoksen yleisen suunnan. Ehdotetut arvot eri kaloille ovat pääsääntöisesti kohtuullisen tuntuvia, vaikkakin olisivat voineet olla vielä korkeampia. Esimerkiksi luontoarvojen tai vesistöjen ja kalakantojen rahallisten elvytyspanostusten näkökulmasta arvot ovat alarajoillaan.

Myönteisestä yleiskuvasta huolimatta ehdotuksessa on muutamia korjaamista edellyttäviä kohtia:

A) ”Taimen purossa ja lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä 80 €”.

Kalakannan arvoa ei voi tarkastella näin jyrkästi vaellusyhteyden tai sen puuttumisen näkökulmasta. Esimerkiksi useat puroissa elävät taimenkannat ovat perimältään ainutlaatuisia ja ne ovat monissa isoissakin vesistöissä ainoat jäljelle jääneet luontaisesti lisääntyvät lohikalakannat. Lisäksi vaelluseste haittaa kalan kulkua yleensä vain yhteen suuntaan eli ylösvaeltamisessa.

Vaellusesteelliset virtavedet tuottavat jatkuvasti alavirtaan yli vaellusesteen lohikaloja. Kolmanneksi vaellusesteisen taimenen arvosumma 80 € ei ole missään suhteessa vaellusesteettömien alueiden taimenten korvaussummiin (2000-3000 €).

Asetusluonnoksen kyseisen kohdan muotoilu sisältää myös sen heikkouden, että se ei ota huomioon jokia kasvu- ja elinympäristöinä taimenelle. Monet taimenyksilöt kasvavat jokialueilla, jotka voivat olla kooltaan paljon isompia kuin yksittäiset isotkin järvet.

Muutosesitys: Taimen purossa ja lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä, joesta tai järvestä 800 (kahdeksan sataa) €.

B) ”Harjus meressä 800 €”

Meressä kasvavat harjukset ovat häviämässä nopeassa ja kiihtyvässä tahdissa. Niiden uhanalaisuus on jo osaksi Vuoksen järvilohen ja nieriän luokkaan eikä voida sulkea pois sitä, että nykymenolla laji katoaa Suomen puolelta kokonaan. Kyse on myös koko Euroopan ja mahdollisesti maailman mittakaavassa ainutlaatuisesta elinympäristöstä tälle lajille eli Suomi kantaa meriharjuksen säilyttämiseksi isoa vastuuta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen meriharjukselle ehdotettu arvo on merkittävästi liian alhainen.

Muutosesitys: Harjus meressä 3260 € (sama kuin taimen meressä).

C) ”Arvosta poikkeaminen”

Kooltaan alle 25 cm pituinen kala olisi arvoltaan vain kymmenen prosenttia asetusehdotuksessa mainituista arvoista. Tämä on erittäin huono ehdotus. Se on asetusehdotuksen taustamuistiossa perusteltu vain lauseella ”kalanpoikaset eivät ole yhtä arvokkaita kuin emokalat”.

Nuorten kalayksilöt ovat kuitenkin lajien säilymisen ja tulevaisuuden kannalta huomattavan arvokkaita eikä ole esitetty selviä faktapohjaisia asiaperusteita 1/10 arvolle. Tämänkaltaiset pienet arvot lisäävät myös kuvaa siitä, että lainvastaisesta kalastuksesta ei seuraa edelleenkään asianmukaisia korvausvelvollisuuksia. Asetusehdotukseen liitetyssä muistiossa painotetaan arvojen pelotevaikutusta, mutta sitä ei voi syntyä minimoimalla tällä tavalla nuorten kalayksilöiden arvo.

Biologisesta näkökulmasta esimerkiksi monet taimenkannat latvavesissä ovat riippuvaisia nimenomaan pienehköistä yksilöistä. Latvavesissä kannat ovat yleensä vahvimmillaan ja kantojen todellisia ja arvokkaimpia geenipankkeja. Alle 25 cm kalayksilö on monesti jo täysin kutukelpoinen. On paljon virtavesiä, joissa yli 25 cm taimen on poikkeusyksilö.

Vielä 1990-luvulla Suomessa oli vaikeuksia ymmärtää pienvesien arvo kalakantojen ja vesistöjen kehittämisessä. On valitettavaa, että tämä ajattelutapa on palannut esiin asetusehdotusta laadittaessa.

Asetusehdotuksessa esitetty pienten yksilöiden heikennetyn suojan vaikutukset erityisesti uhanalaisiin lajeihin on myös otettava huomioon. Jokihelmisimpukan toukat voivat kiinnittyä vain 0-2 vuotiaiden lohien tai taimenten kiduksiin ja näin pienet kalayksilöt ovat raakun lisääntymiselle olennaisia. Asetusehdotus tässä muodossa heikentäisi epäsuorasti jokihelmisimpukan pelastustoimia.

 Muutosesitys: Kyseinen pienten kalojen heikennetty suoja poistetaan kokonaan asetusehdotuksesta tai se on vähimmillään seuraava: kooltaan alle 25 cm pituisen kalan arvo on viisikymmentä (50) prosenttia vastaavalle 1. pykälässä määritellylle yksilölle mainitussa pykälässä säädetystä arvosta.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *