Arvokasta kaupunkipuroa Mätäjokea ei tule vaarantaa läjittämisellä

Virtavesien hoitoyhdistyksen lausunto Helsingin kaupungille:

Mätäjoki on Helsingissä merkittävä vesistö, sillä se ulottuu monien kaupunginosien alueelle ja on suoraan yhteydessä mereen. Mätäjoki on myös suurin Helsingin purovesistöistä ja sillä on tärkeä historiallinen ulottuvuus entisenä Vantaanjoen uomana, jonka laaksossa on ollut kyliä ja kartanoita viimeistään keskiajalta lähtien. Mätäjoen laakso muodostaa läntisimmän Helsingin viheralueverkoston ”vihersormista”.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry on jo vuosikymmenen elvyttänyt Mätäjoen luontoarvoja yhdessä yhteistyökumppaneittensa kanssa. Paikalliset asukkaat, ympäristö- ja kalastusyhdistykset sekä kaupunginosaseurat ovat tehneet ansiokasta työtä sen puolesta. Toiminta on käsittänyt kunnostustalkoita, taimenen kotiutusistutuksia, kalojen ja muiden vesieliöiden vaellusesteisiin puuttumista, tiedotusta ja valistusta, kalastusrajoituksien hakemista sekä vaikuttamista veden laatuun.

Mätäjoki on jo merkittävä luontokeidas Länsi-Helsingissä ja vahva vetovoimatekijä Talista Pitäjänmäkeen ja edelleen Lassilasta Malminkartanoon ulottuvalla laajalla alueella. Se on kukoistava luontokeidas, lohikalavirta ja laaja-alaisesti kaupungin asukkaiden elämyksien ja virkistäytymisen lähde. Tätä olotilaa ja Mätäjoen hyvää kehitystä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta jatkuvasti tärkeämmäksi kohteeksi ei saisi vaarantaa.

Lupahakemus maa-ainesten ja jätteiden varastonneille ja käsittelylle Mätäjoen välittömässä läheisyydessä ei anna selvää kuvaa siitä, etteikö kyseiseltä kiinteistöltä voisi valua Mätäjokeen vesiluontoa vaurioittavia aineksia. Riskitekijät ovat seuraavat:

1. Mätäjokeen on onnistuttu palauttamaan (mereen vaeltava) taimen, joka on määritelty Suomen ympäristökeskus SYKE:n viimeisimmissä arviossa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Esimerkiksi Teknos oy:n päästöjen myötä 2013 merkittävä osa puron taimenista kuoli ja sen kanta voi muun muassa Strömbergin puiston patojen aiheuttamien vaellusestekatkoksien vuoksi herkästi romahtaa alajuoksun vedenlaatuun vaikuttavien tekijöiden takia.

2. Mätäjoessa Pitäjänmäen alueella tavataan ainakin kahta uhanalaista vesiperhoslajia eli puroraspikasta (Lype reducta) ja purolouhekasta (Rhyacophila fasciata). Vedenlaadun heikentäminen pilaantuneen maaineksen kautta kulkevilla pintavesillä vaarantaisi näiden lajien esiintymistä.

3. Mätäjoki ranta-alueineen kuuluu suunnitellun maa-aineksen varastointialueen vaikutusalueella kokonaisuudessaan seuraaviin Helsingin kaupungin määrittämiin arvokkaisiin luontokohteisiin: 1) Arvokkaat lintukohteet/Iso-Huopalahti (26), 2) Linnustollisesti arvokas kohde/Talin länsimetsä (007/99, kosteapohjainen lehtometsäalue), 3) Linnustollisesti arvokas kohde/Iso-Huopalahden ranta (051/99), 4) Arvokkaat kasvillisuus- ja kasvikohteet/Mätäjokisuun luhta (38/91), 5) Lepakkokohteet/Tali (34/03, erityisesti vesihyönteisiä ravintona käyttävä vesisiippa). Vuoden 2011 orvakkalajistoselvityksessä (Mietinen/HKYmp 6/2012) alueelta löytyi myös mm. harvinaisia lehtolajeja kuten kermahuovakka (Hypochnicium erikssonii, ~syn. H. sphaerosporum), turkkihuovakka (Hypochnicium polonense), orarypykkä (Mycoacia uda, syn. Phlebia uda), valkoliivakka (Tulasnella cf. albida, ensimmäinen havainto Helsingistä ja viides havainto Suomesta) sekä alueellisesti uhanalainen viherkarhikka (Kavinia alboviridis, RT).

4. Talin rantalehto ja Mätäjoen varsi on lisäksi, ja edellämainituista syistä, määritetty Helsingin luonnosuojeluohjelmassa 2015-2024 yhdeksi kaupungin uusista perustettavista luonnosuojelualueista. Mahdollisuus pilaantuneiden aineksien päätymisestä tulevalle luonnonsuojelualueelle on otettava painavasti huomioon.

5. Mätäjokeen nousee ajoittain merkittäviä määriä särkikaloja, jotka syönnöstävät puron pohjaeläimistöllä. Mereen palatessaan niitä voidaan pyytää ihmisravinnoksi tai vielä todennäköisemmin niitä syövät Laajalahdella oleskelevat kuhat, joita pyydetään paljon ihmisravinnoksi. Ei voida sulkea pois, että ympäristömyrkkyjä päätyy tällöin ravintoketjun mukana kaupunkilaisten ruuaksi.

6. Mätäjoen virtaamavaihtelut ovat suuria ja erityisesti huippuvirtaamilla voi pahimmassa tapauksessa pilaantuneita aineksia, ja vähintäänkin haitallisia aineita sisältäviä pintavesiä, päätyä läjitysalueelta mereen Laajalahdelle, jossa kalastetaan ja jossa on yleinen uimaranta. Kun Mätäjoessa oli Teknos oy:n liuotinainepäästö, löydettiin myös merialueella kuolleita kaloja (esim. kampeloita).

7. Talin Golf-kenttä käyttää ajoittain Mätäjoen vettä kasteluun. Kastelun yhteydessä pilaantuneita ja myrkyllisiä aineksia purosta leviäisi myös pitkin golf-kenttää, koska veden mukana kulkee aina väistämättä pohjasedimenttejä.

8. Pilaantuneiden aineksien ja/tai haitta-aineiden päätyminen Mätäjokeen tarkoittaisi, että nopeasti kehittyvä kaupunkipuro ei pystyisi enää olemaan luontoarvoihin ja kestävään kehitykseen perustuva vetovoimatekijä edellä mainituille kaupunginosille. Jätteiden varastointi ja käsittely Mätäjoen varrella muodostaa ilmeisen vaaran, että puro ottaisi askelia takaisin kohti ”avoviemäriä”. Tila, josta on päästy pois vasta vuosikausien määrätietoisella työllä.

9. Mätäjoen alue yleensä ja myös suunniteltu jätteiden käsittelypaikka ovat mittavien hulevesien vaivaamia. Tästä syystä vuotovaarat purouomaan ovat varautumistoimenpiteistä huolimatta merkittävät.

10. Kyseiselle maa-ainesten läjityspaikalle saattaisi päätyä myös vieraslajien (esimerkiksi jättipalsami ja jättiputki) siemeniä, jotka voisivat levitä herkästi valumavesien mukana päätyen lopulta Mätäjoen varren kiusaksi ja luonnon monimuotoisuuden uhaksi. Miten tämä aiotaan estää?

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Virtavesien hoitoyhdistys ry katsoo, että suunnitelma käyttää vesistön välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta edes väliaikaisena pilaantuneen maa-aineksen varastona sisältää merkittäviä riskejä uhanalaisille virtavesilajeille ja muille luontoarvoille. Helsingin kaupunki ei pysty vallitsevissa olosuhteissa takaamaan haitta-aineiden ja pilaantuneiden ainesten täyttä pysymistä suunnitellulla varastointi- ja käsittelyalueella ja niiden sekoittumattomuutta pohja- ja pintavesien kanssa.

Tästä syystä yhdistys suhtautuu kielteisesti luvan myöntämiseen esitetylle pilaantuneiden ja pilaantumattomien maa-aineisten varastointisuunnitelmalle.

You may also like...