Kokemäenjoen vesistön Inhanjoen Ryötön vesivoimalaan luonnonmukainen kalankulkuväylä – ja alasvaellusratkaisut
Ohessa Virtavesien hoitoyhdistyksen aluehallintovirastolle antama asiantuntijalausunto:
Tiivistelmä: Koskienergia oy:n suunnitelmia ei tule hyväksyä ja niissä on useita väittämiä, jotka ovat kyseenalaisia. Suunnitelmat on uusittava siten, että tehdään luonnonmukainen, ympäri vuoden vesitettynä (vähintään 1 kuutio sekunnissa vettä) oleva kalankulkuväylä. Voimalan yhteyteen on myös saatava aikaan vaeltaville kaloille turvallinen alasvaellusratkaisu, joka estää vesieliöstöä päätymästä vahingoittumaan turbiineihin.
Taustaa:
Luvan saajan Koskienergia oy:n on jätettävä aluehallintovirastolle hakemus säännöstelyn lupamääräysten tarkistamisesta ja esitettävä Ryötön vesivoimalaitoksen ja säännöstelypadon ohittavan kalatien suunnitelma sekä selvitys kalatiehen johdettavasta virtaamasta aluehallintoviraston vahvistettavaksi. Aluehallintoviraston tulee asiaa käsitellessään arvioida edellytykset kalatien toteuttamiseen.
Hakija esittää vesivoimalaitoksen ja säännöstelypadon ohittavaksi kalatieksi betonirakenteista noin 140 m pitkää pystyrakokalatietä. Kalatien mitoitusvirtaamaksi on valittu 0,54 m3/s, joka on noin 10 % kalannousuajan (1.5.–30.11.) 50 %:n pysyvyyden virtaamasta. Kalatie koostuu suunnitelman mukaan ylhäältä päin lukien padon lävistyksestä ja pitkästä tasapohjaisesta yläaltaasta, pystyrako-osuudesta, joka alittaa voimalaitoksen huoltotien sekä alimpana olevasta muita suuremmasta ala-altaasta. Kalatien sisäänkäyntiaukko sijoitetaan voimalaitoksen alakanavan oikealle rannalle voimalaitoksen turbiiniaukon alapuolelle, jossa virtausnopeus on sopiva ja kalat löytävät kalatien sisäänkäyntiaukon mahdollisimman helposti. Mitoitusputouskorkeus alaveden toimintaalarajasta yläveden toimintaylärajaan on noin 7,6 m. Putous altaasta toiseen on noin 0,15 m ja pystyrakojen leveys 0,35 m. Hakijan mukaan alaspäin vaeltavien kalojen arvioidaan laskeutuvan voimalaitoksen Kaplan-turpiinien läpi tai kalatien läpi voimalaitoksen ohi.
Koskienergian muistiossa todetaan mm., että ”Esisuunnitelmassa kalatielle on etsitty mahdollisimman hyvä ratkaisu olosuhteet huomioiden. Pystyrakokalatie toimii parhaiten vaihtelevasta alavedestä huolimatta. Ratkaisu ei ole herkkä jäätymiselle ja eroosiosta mahdollisesti johtuville vaurioille. Yläaukko saadaan sijoitettua alasvaelluksen kannalta optimaaliseen paikkaan ja ala-aukko nousun kannalta optimaalisesti. Käyttökokemukset vastaavantyyppisistä Mustionjoen Åminneforsin ja Bilnäsin kalateistä ovat hyviä.”
”Kalatie itsessään toimii alasvaellusreittinä. Yläaukko sijoitetaan optimaaliseen paikkaan houkutusvirtaaman kannalta. Vaelluskalat liikkuvat pääasiassa melko lähellä pintaa. Kun voimalaitoksen tuloaukon yläreuna on lähes 2 m:n syvyydessä, on kalatie voimalaitoksen vesiteitä todennäköisempi alasvaellusreitti, mutta alasvaellus on toki mahdollista myös voimalaitoksen vesiteiden kautta.”
”Kalatien soveltuvuus eri kalalajeille on hyvä. Arvio perustuu Mustionjoen Åminneforsin vaelluskalaseurannan 2020 tuloksiin”.
Virtavesien hoitoyhdistyksen asiantuntijamielipide:
Koskienergia oy:n esitykset eivät ole hyvin perusteltuja:Luonnonmukainen kalatie on huomattavasti parempi kuin esitetty tekninen kalatie. Teknisten kalateiden ongelmia on säännönmukaisesti jatkuva huolta- ja putsaustyön tarve. Ahtaat tekniset kalatiet menevät helposti ja nopeasti tukkoon virran mukana kulkevista risuista, kaisloista ja muista aineksista. Tämä ongelma korostuu senkin vuoksi, että Koskienergia oy ei ole sitoutunut esittämänsä teknisen kalatien jatkuvaan huoltoon ja putsaukseen. Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan huomattava osa teknisistä kalateistä toimii vain osittain tai ei juuri ollenkaan ylläpitoon liittyvistä syistä.
Aluehallintoviraston tulee määrätä Koskienergia oy huoltamaan ja putsaamaan kalatie säännöllisesti (tarkastus ja huoltotyöt vähintään kerran viikossa), mikäli päädyttäisiin tekniseen kalatiehen.
Koskienergian esityksessä väitetään, ettei luonnonmukaista kalatietä olisi mahdollista rakentaa. Karttojen, valokuvien ja muiden perusteella näyttää olevan mahdollista ja on syytä hyödyntää myös luonnonuomastoa.Yhdeksi teknisen kalatien perusteeksi vaikutetaan esitettävän sitä, että kalatien alaosa saadaan mahdollisimman lähellä voimalan alaosaa, mikä parantaisi kalojen ylöskulkeutumista. On totta, että lohi ei helposti hakeudu kuin tällä tavalla sijoitettuihin kalateihin.
Inhanjoella ei kuitenkaan ole kyse lohesta, vaan etenkin taimenesta ja muista kalalajeista. Mm. taimen suorastaan hakeutuu luonnonmukaisten kalateiden kaltaisiin sivuvirtoihin ja puroihin eikä kalatien alaosan sijoittuminen ole ratkaisevin tekijä.Koskienergia oy perustelee valintaa tekniseksi kalatieksi myös sillä, että ei ole vaadittu kaloille elinalueita ja kutualueita. Luonnonmukaisen kalatien rakentamisen yksi suurimmista eduista on juuri, että se mahdollistaa elinhabitaatit ja lisääntymispaikat. Tällöin kalatien lisäarvo tulee huomattavasti suuremmaksi, kun se kompensoi vesivoimalan patoaltaan alle jäänyt koskipinta-alaa.
Luonnon monimuotoisuus ja luontokadon torjuminen hoituvat paljon paremmin luonnonmukaisella kalatiellä. Ryötän vesivoimala on vienyt huomattavan määrän Inhanjoen koskipinta-alaa, joka on heikentänyt luonnonmonimuotoisuutta ja aiheuttanut luontokatoa.
Koskienergia oy:n esitys teknisestä kalatietä tulee hylätä ja sen sijaan vaatia luonnonmukaista kalatietä. Sen tulee olla vesitettynä vuoden ympäri.
Koskienergia oy:n anomuksessa todetaan, että tekninen pystyrakokalatie toimisi parhaiten vaihtelevasta alavedestä huolimatta. Myös luonnonmukainen kalatie saadaan toimimaan vaihtelevissa vesikorkeuksissa mm. vedenottoaukon riittävällä syvyydellä sekä/tai tarvittaessa laittamalla sen suuaukolle jokin vedenmäärän säätelyjärjestelmä. Alaveden vaihtelu ei siis ole asianmukainen syy torjua luonnonmukainen kalatie.Luonnonmukaisen ja teknisen kalankulkuväylä vertailussa on syytä ottaa huomioon myös koko elinkaari. Luonnonmukainen ratkaisu on paitsi pitkälti ”huoltovapaa”, niin myös uusimisen tarve jää pois. Teknisen kalatien perusmateriaalit betoni ja rauta päätyvät ennemmin tai myöhemmin uusittaviksi ja korjattaviksi. Pitkän ajan kuluessa kertyvät kokonaiskustannukset teknisestä kalatiestä ovat siten huomattavia.
Koskienergian hakemuksessa viitataan ”Mustionjoen hyviin kokemuksiin”. Todellisuudessa tilanne on toisenlainen.
Mustionjoen kalateistä ei ole havaittu kulkevan yhtä ainoaa siikaa eikä tiettävästi varmasti myöskään ankeriaita missään olennaisessa määrin, jos ollenkaan. Tiedossa on myös, että harjus yleisesti karttaa teknisiä kalateitä.
Lohikalahavaintoja Mustionjoen Åminneforsin kalatiessä oli ainoastaan 42 kpl. Tässä yhteydessä on syytä muistaa taimenelle ja lohelle tyypillinen käyttäytyminen kulkea kalateitä ja vastaavia rakennelmia jopa useaan kertaan edestakaisin. Jo sinänsä matala luku 42 kpl lienee siis yksilömäärän näkökulmasta selvästi alhaisempi eli todella pieni.
Lisäksi kalamäärät ovat tiettävästi olleet vuonna 2021 vielä heikompia kuin 2020. Jos Mustionjoen Billnäsin ja Åminneforsin kalatiet toimisivat erinomaisesti, pitäisi ylävirtaan seuraavan voimalan alapuolella Peltokoskella olla lohikalahavaintoja (vrt. esim. Kymijoen Korkeakosken alapuoli). Mustionjoen kalateiden toiminnan aikana Peltokoskelta ei ole tiedossa ensimmäistäkään lohikalahavaintoa.
Kalojen lajista riippumaton kokonaismäärä Åminneforsin seurantalaitteissa on myös pieni verrattuna Mustionjoen yleisiin kalamääriin, mikä sekään ei viittaa joen kalateiden hyvään toimintaan.
Mustionjoki kuuluu Karjaanjoen vesistöön, jossa on kolmisenkymmentä kalalajia. Näistä alle kolmasosa on todettu Åminneforsin kalatiessä, joka sekään ei anna tukea väitteelle ”hyvästä toiminnasta”.
Ryötön vesivoimalan asiakirjoissa on viitattu vimman kutemiseen Åminneforsin kalatiessä. Siis vain yksi kalalaji on kyennyt käyttämään Mustionjoen teknisiä kalateitä kutemiseen. Mikäli kyseessä olisi luonnonmukaiset kalatiet, nousisi mahdollisten kutijalajien määrä selvästi.
Kalateiden perustarkoitus on kalojen ns. luonnonkierron palauttaminen. Ne pääsevät vaeltamaan meri-järvialueilla kasvamaan ja palaamaan kutemaan virtoihin. Mustionjoella ei ole tiedossa ensimmäistäkäkään havaintoa tällaisen luonnonkierron syntymisestä, mikä on olennaisimmän pään kriteeri kalateiden toimivuutta arvioitaessa.
Mustionjoelta tähän asti saadut kokemukset eivät anna tukea Koskienergia oy:n anomukselle. Useista syistä tilanne on pikemminkin päinvastoin. Tilanne Mustionjoella on hyvin ongelmallinen.
Koskienergia oy:n hakemuksen suurimpia ongelmia on lisäksi kunnollisen alasvaellusjärjestelyn puuttuminen. Varsinkin vähävetinen ja suuaukoltaan ahdas tekninen kalatie tarvitsee välttämättä vesivoimalasta ylävirtaan asetettavia ohjaimia-ohjainaitoja, jotka suuntaavat kalat voimalan turbiinien sijasta turvalliseen kulkuväylään. Koskienergian esittämällä mallilla on pelättävissä, että valtaosa alavirtaan kulkevista kaloista vahingoittuu.
Koskienergia huomauttaa eri yhteyksissä, että voimalassa on Kaplan-turbiinit, mistä saa vähintään epäsuorasti käsityksen, että ”tämä hyvä”. Kaplanit eivät olekaan niin pahoja kuin Francis-turbiinit, mutta nekin vahingoittavat alas kulkevaa vesieliöstöä merkittävästi. On myös huomioitava, että turbiinien lisäksi vahinkoa syntyy vedenpaineesta voimalan tunneli- ja putkiratkaisuissa. Tämä vahinko syntyy turbiinimallista riippumatta.
Aluehallintoviraston on määrättävä Koskienergia oy rakentamaan toimivat alasvaellusratkaisut, joiden ydinosaa on ohjausaidat. Ohjausaitojen tulee kyetä estämään myös ankeriaiden kulkeutuminen turbiineihin.
Kalatiehen esitetään vain puolen kuution verran vettä ja ainoastaan osan vuotta.
Vesimäärä on nostettava vähintään yhteen kuutioon sekunnissa. Kalankulkuväylät tulee olla vesitettynä koko vuoden.
Ei ole pelkästään oleellista, että kalatie rakennetaan, vaan ennen kaikkea sen tulee olla toimiva. Koskienergia oy:n asiakirjoissa ei esitetä mitään seurantajärjestelmiä sekä valmiutta korjaamaan kalatietä, jos se ei toimi.
Aluehallintoviraston pitää määrätä Koskienergia oy tilaamaan seurantatutkimus kalatien toimivuudesta ulkopuoliselta asiantuntijataholta ja selvitys tulee toteuttaa viimeistään kahden vuoden kuluessa kalatien valmistumisesta. Tutkimuksessa havaitut ongelmat on korjattava viimeistään vuoden kuluessa raportin ilmestymisestä. Korjatun kalatien toimivuus on tutkittava uudestaan ulkopuolisin asiantuntijavoimin.
Aluehallintoviraston ratkaistessa Inhan Ryötän tapausta tekee se eräänlaista ennakkoratkaisua. Voiko vesivoimayhtiö rakentaa jo ennalta ongelmalliseksi tiedetyn betonisen teknisen kalatien, kun olisi mahdollisuus tehdä moninverroin toimivampi ja lähes ”huoltovapaa” luonnonmukainen kalojen kulkutie? Voiko ratkaisun pohjana käyttää sellaisia kalateitä (Mustionjoki), jotka ovat monestakin näkökulmasta ongelmallisia ja joilla ei ole onnistuttu luomaan kalojen luonnonkiertoa.
Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry toivoo, että aluehallintovirasto huomioi yllä olevat seikat erityisen painavasti ratkaisua laatiessaan.